Puuveneiden laudoitukseen liittyvät korjaukset

Puuvenetohtorin vastauksia, aiheina lautojen vaihtaminen, niittaus, tapitus, halkeamien korjaus, laudoituksen rimoitus, lahojen paikkojen käsittely, saumamassat, niittien kiristys, saumojen eläminen

Omistamani mahonkisen purjeveneen pohja on muuten OK kunnossa mutta kölin etu-yläreunassa (juuri ennen valurautaosaa) oleva n. 15 cm pitkä kolmion muotoinen lauta on molemmilta puolilta päässyt pehmenemään. Millaisia työohjeita antaisit lautojen vaihtamisen suhteen (sovittaminen, sopivat liimat etc.), vai olisiko koko homma syytä jättää ammattilaisten hoidettavaksi?

Kysymykseni toinen osa koskee palstallasi usein käsiteltyä kyllästyskysymystä. Veneen pohjassa on ahkerankin skrabaamisen ja hiomisen jälkeen edelleen lyijymönjäjäämiä. Tulisiko mielestäsi pohja pyrkiä saamaan mahdollisimman puhtaaksi kyllästämistä varten vai pitäisikö tyytyä uuden maalikerroksen (Ferrex lienee kelpo lyijymönjän korvike?) vetämiseen ja unohtaa koko kyllästysurakka? Kyllästämiseen olen ajatellut käyttää Impreg I:stä. Miten hyvin maali (Ferrex tai Yact primer) tarttuu kyllästettyyn pintaan?

On vaikea sanoa, onko kuvailemasi vaurio sellainen, että suoriudut siitä itse vai tarvitaanko siihen ammattimiestä. Voithan pyytää jonkun puuveneveistäjän tarkistamaan vaurioituneen kohdan ennenkuin ryhdyt töihin. Perusohjeena voi sanoa, että jos veneeseen vaihdetaan palikoita, olisi hyvä koettaa poistaa vanha vaurioitunut puu mahdollisimman ehjänä, jotta sitä voisi käyttää uuden palan mallina. Ainahan tämä ei tietysti ole mahdollista. Sopivia liimoja korjauksiin ovat puuepoksit ja polyuretaaniliimat.

Pienet lyijymönjäjäänteet eivät juurikaan kyllästämistä haittaa. Pohjan uudelleen kyllästäminen on ehdottoman tärkeää tehdä aika ajoin (5-10v), koska vesi on liottanut entiset aineet vuosien kuluessa pois. Joten kyllästä hyvä mies. Mainitsemasi aine sopii siihen mainiosti. Anna kyllästetyn pinnan kuivua kunnolla pari viikkoa pyyhi pinta esim. tinnerillä puhtaaksi ja sivele primeri-kerrokset ja myrkkymaali, jos liikut merellä. Jos veneesi tulee seilaamaan makeassa vedessä, voit myrkkymaalin tilalle maalata Ferrexin.

Laudan vaihto on täysin laillista, mutta taitoa vaativaa puuhaa. Vanhoissa niitin reissä kannattaa käyttää numeroa isompia niittejä tai tulpata ne ensin umpeen ja sitten porata uudet reiät niiteille.Niitti ,eikä muukaan kiinnike, ole juuri minkään arvoinen jos se pääsee liikkumaan

Meillä on vaarin tekemä puuvene (~50-luku), joka on muutoin hyvässä kunnossa mutta pari lautaa on haljennut kiviin hakkautumisen seurauksena. Pisin halkeama on n. 2 metrinen ja max leveys n. 5-7 mm toisesta päästä. Laudan voisi vaihtaa limisaumaiseen veneeseen mutta haluaisimme säilyttää mahd. paljon entistä puuta. Halkeamat ovat vesirajan alapuolella. Ideana olisi jyrsiä rako auki tasalevyiseksi ja tehdä korjaus tasasaumalla käyttäen esim. rimaa ja Tammerin F3 liimaa. Vene on kyllästetty liki vuosittain vernissa/pellavaöljy/väritön kyllästysaine -seoksella.

Tietysti paras korjaus on aina koko lankun vaihto mutta kyllä sen tuolla lailla myös voi korjata. Älä käytä F3 liimaa, vaan joko polyuretaanimassaa kuten Sikaflexiä tai sitten epoksiliimaa. Näytät selvästi pelkäävän, että käy kuin vaarin kirveelle missä "isä vaihtoi kahvan ja minä terän". Lykkyä tykö!

Toivoa vanhan veneen korjaamisesta on aina olemassa. Kysymys kuuluu kuinka paljon haluat panostaa aikaa ja rahaa projektiin ja onko vene uhrausten arvoinen. Sinun tapauksessa tilanne ei kuulosta ollenkaan toivottomalta. Kaarien uusiminen ja yhden laudan vaihtaminen ei vaadi ylivoimaisia ponnisteluja. Jos haljennut lauta ei ole laho eikä suuresti muuttanut muotoaan esim. pullistumalla ulospäin niin laudassa olevan halkeaman voi myös jyrsiä auki ja liimata siihen täytepalan. Tervan voi poistaa puunpinnasta kuumentamalla ja skrapaamalla sekä pyyhkimällä ohenteella esim. tärpätillä. Lopuksi pinnan voi hioa. Puun solukkoon imeytynyttä tervaa ei voi poistaa, mutta edellä kuvatun käsittelyn jälkeen pinnan voi esim. maalata. Ennen uutta pintakäsittelyä pinnan on annettava kuivaa n. viikon verran. Sika-Flex turpoaa ja kovettuu ajan mittaa eikä sitä voi turvallisesti käyttää ainakaan halkeamissa jotka ulottuvat läpi laudan tai ovat muuten suuria.

Kyseessä on noin 14 vuotta vanha puinen soutuvene, sen alimmaisessa laidassa noin 13mm paksu ja toista metriä pitkä halkeama. Onko tälläisen korjauttaminen mahdollista sekä kannatavaa ja kuinkahan kallista se noin on, 100mk, 1000mk vaiko yhtä paljon kuin uuden puisen ostaminen?

Pienen soutuveneen pohjalautojen vaihtaminen kannattaa jos:
a) vene on osoittautunut hyväksi käytössä ja/tai
b) sillä on tunnearvoa.

Pohjalautojen vaihtaminen on työläs operaatio, jonka hinta on lähempänä 1000 mk/lauta. Voit myös yrittää antaa veneellesi tekohengitystä laittamalla halkeamaan jotain bitumipohjaista täytemassaa (ei silikonipohjaista!). Halkeamaan voit myös veistää ohuen listan, jonka liimaat paikalleen epoksilla.

Kuinka korjaan haljenneen laudan, jos en halua sitä tässä vaiheessa vaihtaa uuteen. Lapsuudestani muistan puuveneiden haljenneita lautoja korjatun pellillä. Jos pellillä tai fanerilla korjaus toimii vielä, mitä laitetaan niiden ja mäntylaudan väliin ja onko niiden kiinnitykseeen parasta käyttää nauloja, ruuveja vai liimaa, vai kaikkia.

Haljenneen laudan korjaamisessa ns. pielavetisellä tavalla (=väliaikaisesti n. seuraavaksi 20 vuodeksi) ei ole rajana kuin mielikuvitus. "Perinteisiä" korjausmateriaaleja ovat olleet kaikki mahdollinen kalsareista kissannahkaan, mainitsemasi pelti ja vaneri mukaanlukien. Ne voi kiinnittää pohjalautaan pienillä nauloilla ja esim. Sikaflexillä liimaten. Varo halkaisemasta lautaa lisää liian suurilla nauloilla. Helpompi väliaikaiskorjaus olisi käyttää tarkoitukseen sopivia korjausmassoja, jotka laudan turvotessa pursuavat osittain pois halkeamasta. Ylimääräisen massan voi leikata sitten terävällä veitsellä pois. Suosittelen kuitenkin lämpimästi haljenneen laudan vaihtoa talvi-iltojen ratoksi.

Omistamassani puisessa tl-veneessä on yksi pohjalaudoista haljennut n. 2 m matkalta. Miten tämä vaikuttaa paatin tukevuuteen ja millä sen saisi parhaiten tiiviksi, Pitäisikö se vahvistaa mekaanisesti ? Se halkesi talvella pajassa kevyen tönäisyn seurauksena.

Halkeama sekä heikentää rakennetta että on ilmeinen vuotokohta. Paras vaihtoehto on vaihtaa koko lauta mutta halkeaman jyrsiminen pois ja kolon täyttäminen sopivalla soirolla toimii myös. Tarkista että kaaret ovat kunnossa ja vaihda katkenneet / lahonneet uusiin.

Onko tietoa Sipoon tienoilla olevista veneveistäjistä jotka voisvat uusia pari halki mennyttä lautaa ruuhessani? Vai olisiko mahdollista täyttää halkeamat (n. 10 mm) esim. GOODYEARín valmistamalla liima-saumausmassalla, pysyvällä tuloksella?

Halkeamien täyttäminen erilaisilla tiiviste-/liimamassoilla on aina väliaikainen ratkaisu, joka valitettavan usein kylläkin jää pysyväksi. Paras ratkaisu veneellesi on ehdottomasti haljenneiden lautojen uusiminen. Työ vaatii onnistuakseen ammattitaitoa ja maksaa jonkin verran, mutta jatkaa veneen käytövuosia runsaasti. Pääkaupunkiseudun veneveistäjät varmaankin pystyvät auttamaan ongelmassasi.

Omistan 25 v. vanhan 8.5 m puoliliukuvan mahonkiveneen. Suunnitelmissa oli tänä keväänä tehdä täyskyllästys niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Sisältä on nyt raivattu kaikki helposti irtilähtevä ja kiikutettu pihalle. Vene on vesilinjan alapuolelta tasasaumainen ja yläpuolelta limisaumainen. Pilssi on käsitelty ilmeisesti punaisella Ferrexillä. Niitä raapiessa kuitenkin löytyi lahoa veneen etukajuutan pohjalta. Pari pohjalautaa kölipuusta molempiin suuntiin on parin metrin matkalla pehmenneet. Lisäksi muutama kaari on alaosastaan lahot.

Kaarethan on suht helppo vaihtaa mutta entäs pohjalaudat? Laudat on kuitenkin ulkopuolelta täysin kovat. Täytyykö koko kyllästyshomma nyt unohtaa ja alkaa heti lautojen vaihtoon? Eteneekö se lahoaminen lautojen läpi asti vai pysähtyykö se kunnon kuivatuksen ja kyllästyksen jälkeen? Veneen takaosan laudat on kaikki kunnossa sekä veneen runko muuten hyvässä kunnossa. Oliskohan edellisellä omistajalla jäänyt talveksi vesi pilssiin seisomaan vai mikä homman on mahdollisesti aiheuttanut?

Puu ei ihan heti lahoa läpi asti, mutta jos olet epävarma siitä kuinka pahasti laho on levinnyt niin kannattaisi ottaa veistäjä paikalle arvioimaan tilanne. Tasasaumaisen veneen laudan vaihto ei ole hirveä homma, mutta alin lauta on usein niin jyrkällä kurvilla että sen sovittaminen ja taivuttaminen paikalleen ei ole ihan helppoa. Lauta pitää taivuttaa etupäästään miltei 90 asteen "ropellille" ja se ei ole helppoa.

Jos puu on vain pinnasta pehmeä ja rakenne on muuten luja niin ehdottaisin että ajelet varovasti tämän kesän ja otat hyvissä ajoin kesällä yhteyttä veistäjään neuvojen saamiseksi tai remontin sopimiseksi. Nyt keväällä voi olla miltei mahdotonta saada veistäjä paikalle, jokaisella on omat kevätkiireensä. Jos olet epävarma veneen kestävyydestä, niin kannattaa silti yrittää saada veistäjä paikalle, olisihan se sääli jättää vene kesäksi kuivumaan rannalle.

Ei se laho parane kuivaamalla tai kyllästämällä, enintään hidastuu vähän. Kyllästämällä ei siis saa jo alkanutta lahoa tapettua, niin surullista kun se onkin.

Minulla on mahonki mt-vene vuodelta 1966. Pohjassa on laiskuituvahvistus. Tiedustelen puuvenetohtorilta, miten pohja olisi parhainta uusia. Se kun pääsi kerran kunnolla jäätymään ja pelkään, ettei se enää kovin kauaa kestä.

Jos kuidutetun veneen pohja on päässyt jäätymään, olisi se uusittava, etenkin jos vene on 30 vuotta vanha ja pohja mahonkia. Lasikuitu on ensimmäisenä poistettava ja pohjalaudoitus uusittava. Pohjan ensimmäiset 2-3 lautaparia voisi olla mäntyä kustannusten pienentämiseksi. Mahonki on tullut erittäin arvokkaaksi rakennusmateriaaliksi ja sen hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu ympäristösyistä.

Göteborgseka on kelpo vene, joka aikanaan oli varsin suosittu varsinkin nuorisoveneenä. Hyvä, että niitä on vielä hengissä. Uusiakin kuluu rakennetun mm. Pernå Skärgårskolassa Loviisan liepeillä. Mutta sinun veneestäsi. Se, minkälainen väri tai lakka veneeseen vedetään on tietysti makuasia. Sensijaan kyllästys on syytä tehdä kunnolla ellei edellinen omistaja ole sitä lähiaikoina tehnyt. Limisaumaisen veneen (pienenkin) perusteellinen puhdistaminen puupinnalle vaatii tietysti kärsivällisyyttä, mutta kannattaa varmasti, jos venettä aikoo pitää pitempään. Tohtorilla ei ole ensikäden tietoa Bilteman puuöljyn sopivuudesta/sopimattomuudesta veneenkyllästykseen, mutta edullistahan tuo tuntuu ainakin olevan on.

Kråkö muuten sijaitsee Porvoon eteläpuolella. Siellä on aikanaan ollut useita veneveistäjiä, kuuluisimpia Johanssonit ja Anderssonit. Vuoto-ongelmaan voisi olla avuksi niittien kiristäminen, sillä niitit ovat vuosien kuluessa venyneet ja niittien reiät väljentyneet. Työ vaatii hyvin onnistuakseen kaksi henkilöä. Kylkilautojen kiinnityskohdat peräpeiliin voi olla myös vuodon aiheuttaja.

Veneessä sisällä lilluva vesi ei ole hyväksi, mutta avoveneessä sitä on vaikea estääkään. Mutta kyllästettyäsi ja tiivistettyäsi veneen, vuoto varmasti laantuu.

Terveisiä Heinlahden veistämön Lauri Kiiskeltä, sattuu asumaan tuossa naapurissa lahden takana.

Aina on kaksi vaihtoehtoa:

1. Jos on pakko myydä, myy hyviin käsiin, älä ihmeessä kuiduta!
2. Kunnosta vene

1. Veneesi lienee mahonkia. Mikäli lautojen reunat ovat pehmeitä, on laudat vaihdettava
2. Mikäli laudat ovat kovia ne voidaan niitata uudelleen

Niitattaessakin on kaksi vaihtoehtoa:

1. Kiristä olemassa olevia niittejä niin että pidät kantaa vasten vastinrautaa ja naputtelet niitin sisältä kireälle.
2. Poista tarvittavat niitit ja tilalle numeroa isompi naula

1. Saumausaineeksi esimerkiksi Sikaa
2. Saumausaineeksi pumpulilanka, kuten vuoden 1965 veneissä ruukattiin käyttää

1. Te koko homma itse
2. Käänny jonkin ammatitaitoisen veneveistäjän puoleen

1. Anna ammattitaitoisen veneveistäjän tehdä koko homma
2. Tee homma itse, mutta anna ammattitaitoisen veneveistäjän konsultoida ja olla mukana

Kyselit kölin ja kylkilaudoituksen välistä tihkuvasta vedstä. Jos rungon ja kölin välistä löytyy selvä sauma eli rako, joka ei tahdo mennä lautojen turvotessa kiinni, niin silloin voit yrittää tukkia vuodon täyttämällä tuon raon Sikaflexilla. Tässä tapauksessa se on yksinkertaisin ja halvin keino. Jos taas sauma lautojen kuivuessa avautuu ja turpoaa kiinni veneen ollessa vedessä, ei Sikaa kannata käyttää, vaan on otettava selvää, mikä on rikki tai löysällä ja korjata irto-osat taas yhdeksi kokonaisuudeksi.

Katkenneet kaaret kannattaa aina talvi/keväremontin yhteydessä uusia. Kaarituksen tehtävänä on pitää kylkilaudat ja siten koko runko koossa. Katkenneet kaaret menettävät otteensa laudoitukseen ja runko alkaa elää epäterveellä tavalla. Jatkuessaan tämä liike aiheuttaa runkorakenteeseen pysyviä, vaikeasti korjattavia vaurioita.

Perinteisiä puuvenenauloja taitaa saada nykyisin enää Ruotsin puolelta. Kysy kuitenkin vielä Summasta SEPPÄLÄN VENETARVIKKEESTA, puh: (05) 355 7155, fax: (05) 355 7040, NMT 049-750 944.

Nykyiset laudat lienee varminta niita Cu-nauloilla ja -niiteillä ja käyttämällä prikkoja. Vanhalla venenaulalla kotkaaminen vaatii sitäpaitsi melkoista kokemusta, sillä laudan reuna halkeaa helposti kiristettäessä naulausta. Menetelmää käytetään vielä meillä, Kumpuselän veljekset Merikarvialta kasaavat veneensä venenauloilla. Kuparinauloja ja prikkoja löytyy hyvin alan kaupoista.

Jos veneen runko on huonosti kyllästetty, valmistettu huonolaatuisesta puutavasta tai sen hoito on laiminlyöty, niin laudoituksen kosteuspitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti riippuen siitä onko vene vesillä vai ei. Jos kosteuseläminen on vuosittain suurta, niin puun kyky turvota pienenee vuosi vuodelta. Vanhemmissa veneissä, kuten sinun tapauksessasi, turpoamista tapahtuu ilmeisesti enää hyvin vähän.

Suosittelenkin rungon rimoittamista. Urat voi ajaa jyrsimellä, pyörösahalla tai Lamello -jyrsimellä, joka on henkilökohtainen suosikkini. Urat tehdään syvyydeltään noin 3/4 laudoituksen paksuudesta. Jättämällä laudan kantista 1/4 entiselleen luodaan pieni turpoamisvara.

Listoista kannattaa tehdä hieman kiilamaisia helpomman asentamisen ja paremman istuvuuden saavuttamiseksi. Jos laudoitus on riittävän kuivaa suosittelen listojen liimaamiseen epoksia. Kun olet rimoittanut rungon on se syytä kyllästää perusteellisesti.

-47 rakennettu Louhi / oregon pine / kyljet käsitelty ovatrolilla (Ov I:llä niin paljon kuin meni - mikä ei ollut paljon + ovatrol 2:lla vajaa 10 kertaa). Kuvittelin, että kylkien ravistuminen kesällä vähenisi, mutta niin ei oikeastaan käynyt. Varsinkin viime kesänä saumat aukesivat muutaman millin, kun en oikein ehtinyt purjehtia. Mitä voisin tehdä? Pitääkö ruveta maalamaan kylkiä? Auttaako sekään? "Pysyisin mielelläni pinnalla muutenkin kuin poijussa."

Owatrol -käsittelyn jäljiltä puu ei juurikaan turpoa, joten saumat jotka ovat auki tulisi kitata jollain elastisella kitillä ( ei kuitenkaan missään tapauksessa silikonilla!) ennen uutta owatrol -kerrosta. Toinen vaihtoehto on ajaa pyörösahalla saumat auki ja liimata epoksilla oregon -säleet rakoihin. Menetelmä ei ole kovinkaan helppo mutta antaa varsin hyvän lopputuloksen. Owatroolaus normaalin kaavan mukaan. Jos et pääse ulkoiluttamaan tyttöä kuin harvoin, niin saattaisi olla järkevää suojata myös kyljet peitteellä (oletan että avotilan päällä on teltta.)

Ei se maalattukaan vene välttämättä niin mahdottoman ruma ole

Hyvä tohtori, Omistan 8m pitkän Mänty/mahonki liukuvan ht-mallisen veneen vm -65, moottorina on 205 yamahan sisäperämoottori . Siinä on vesirajan alapuoli valmistettu noin 3*5 cm rimoituksesta ja vesirajan yläpuoli mahonkilaudasta/mahonkivaneri, joistakin rimoituksen välistä näkyy päivä, mitä tehdä? Pohjassa on tällä hetkellä jonkinlainen tartuntaaine ja sen päällä myrkkymaali, myrkkymaali on tarkoitus irroittaa kokonaan pois (koska vene on ollut kuivilla noin 5 vuotta ja myrkkymaali hilseilee. Kannattaako pohjaa kyllästää maalin irroituksen jälkeen ja mitä raoille tehdään. Venettä säilytetään nyt ulkona ja kunnostus on tarkoitus suorittaa myös ulkona eli kosteus vaihtelee. Mitä tehdään vesirajan yläpuolella olevalle lakalle joka joistakin paikoin hilseilee, kannattaako venettä ruveta kyllästämään sisäpuolelta jos lakka on ulkopuolella? Venettä on kyllästetty viimeksi luultavasti noin 8 vuotta sitten(käytetyistä aineista en tiedä), puumateriaaleissa ei näytä olevan lahoamisen merkkejä. Mitä ainetta kannattaa laittaa pilssitilaan/pohjaan sisäpuolelle, suojaamaan puuta mahdolliselta öljyltä?

Helpoin tapa rakojen tilkitsemiseksi on pursottaa niihin Sikaflexiä tai vastaavaa liimamassaa. Tiivistysmassa vain tuppaa pursuamaan raoista pohjan turvotessa ja on kuivuttuaan työläs poistaa. Parempi konsti olisi jyrsiä pahimmat raot käsijyrsimellä auki ja liimata saumoihin ohuet rimat, tasoittaa pinta ja käsitellä se uudelleen. Kyllästäminen on kyllä paras tehdä vasta sitten kun vanha lakka on molemmilta puolilta poistettu. Pilssin kyllästämiseen voit käyttää esim. tuttua pellavaöljy-kyllästysaine-tärpätti seosta.

Paras suoja öljyä vastaan pilssissä on pitää kone kunnossa. Lisäksi kannattaa asentaa koneen alle kaukalo, joka kerää mahdolliset öljyvuodot. Tehokkaasti absorvoivista kankaista näkyy silloin tällöin ilmoituksia, joiden käytöstä on hyviä kokemuksia, jos pilssi pysyy muutoin kuivana.