Puuveneiden lasikuidutus ja lasikuidutetut veneet

Kuidutetut veneet ja niiden korjaukset. Veneen kuidutus, materiaalit ja ohjeet. Veneen pinnottaminen.

Mitä mieltä olet mahonkilautapohjan saumojen rimoituksesta, päälle epoksia+kangasta? Laudat on muutamaa poikittaismurtumaa lukuunottamatta terveitä. Onko murtuneet laudat vaihdettava koko pituudeltaan vai onko olemassa muuta kestävää ratkaisua? Miten puu elää epoksoinnin jälkeen (pilssissä on l.mönjä)? Entä mahd. pohjakosketuksen jälkeen tehtävät korjaukset?

Jaa-a. Jos laudat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottmatta terveitä, niin miksi laittaa kuitua ollenkaan?

Osittaiskuidutus on aina ongelmallinen juttu. Osa rungosta lukitaan joustamattomaksi, elämättömäksi rakenteeksi. Tämä luo muuhun rakenteeseen aina pahoja jännityksiä kun vene liikkuu vedessä. Pohja siis kestää kyllä, mutta muut osat joutuvat sitäkin kovemmalle rasitukselle.

Jos vain muutama lauta on murtunut, niin on ihan mahdollista vaihtaa lyhyempi pätkä puuta, ei ole välttämätöntä vaihtaa koko lautaa. Se olisi tietysti paras korjaus. Jonkinlainen raja on kuitenkin olemassa: jos sama lauta on katki useammasta paikasta tai katkeamia on siellä täällä, niin kannattaa katsoa tarkkaan kaikkien lautojen kunto. Mahonki menee pahaan kuntoon jäätyessään ja lyhyet poikittaismurtumat voivat kertoa juuri jäätymisen aiheuttamasta haurastumisesta.

Harrastelijalle paras keino on tehdä lyhyt jatkos lautaan. Oletan nyt että vene on tasasaumainen, vaikka limiaumaiseenkin voi tehdä samanlaisen korjauksen. Rikkinäisen paikan kohdalta otetaan vähintään kolmen kaarenvälin pituinen pätkä lautaa pois. Alle kahden karenvälin paikka joutuu liian koville, paikkapalan pitää saada kunnon tuki.

Sovitetaan vanhan paikan tilalle uusi lauta päittäisliitoksella ja sisäpuolelle sovitetaan laudan levyinen mahonkilappu tueksi. Sekä vanhan että uuden laudan pää niitataan lappuun kiinni. Lappuja tulee siis kaksi per korjattu lauta, paikan molempiin päihin.

Näitä jatkoksia ei saa olla vierekkäin eikä peräkkäisissä kaariväleissä. Paikkojen sijoitus pitää siis katsoa niin että paikkapalan ympärillä on aina VÄHINTÄÄN yksi laudanleveys ja kaarenväli joka suuntaan ehjää. Sitä seuraavaankaan ei ole kovin suotavaa laittaa seuraavaa lappua.

Rimoitus sinänsä on ihan käytetty konsti. Jos vuoto ei ole mitenkään mahdotonta niin voisit ehkä rimoittaa vain osan saumoista. Silloin pohjaan jäisi elämisen varaa, kaaret eivät joutuisi turhan lujille ja kuitenkin uudet välissä olevat säleet avittaisivat koko pohjan turpoamista umpeen.

Omistamani n. 20 vuotias "merikarvialainen" 8,4 x 2,85 takahytillä ja suurella avotilalla kaipasi kyllästystä ja pientä korjailua sieltä sun täältä.

Nyt korjaukset on tehty ja runkoa on kyllästetty sisäpuolelta pellavaöljy/aspergooli/puutärpättiseoksella parin viikon ajan. KYSYMYS: kun hion ulkopinnan vesirajan alapuolelta puupinnalle ennen myrkkymaalausta, olisiko järkevää ulkopuolen kyllästämisen sijaan käyttääkin imeytyvää EPOXIA, jota muutamat tuttavani ovat suositelleet ja mainostaneet "maailman parhaana" ratkaisuna?

Imeytyykö epoxi enää, kun sisäpuolen kylläste on hyvin imetynyt ja saumoissa jopa näkyvissä ulkopuolella? Jos ei epoxia, niin kyllästänkö ulkoakin edellä mainitulla seoksella. Vesirajan yläpuolelta laidat ovat paksussa tervassa, jonka aion kuumentamalla poistaa ja sivellä uuden "kevyen" tervakerroksen.

Onneksi olet jo sisäpuolen kyllästänyt öljyllä, nyt epoksi ei enää tartu vaikka yrittäisitkin. Missään tapauksessa ei kannata mennä vetämään epoksia veneen pohjaan, etenkään mäntyveneen. Se on niin kovaa, että se ei elä puun pinnalla.

Epoksi ei juurikaan imeydy puuhun, vain parin solukerroksen verran. Pellavaöljy sen sijaan imeytyy vaikka laudasta läpi.

Laita vain kyllästettä ja sen päälle hyvä pohjamaali on lyijymönjä. Mönjän päälle voi olla hyvä laittaa yksi kerros jotain Yacht Primeria, koska kaikki myrkyt eivät kuulemma pysy hyvin suoraan mönjän päällä. Päällimmäiseksi sitten toki myrkky.

Jos et ole huolellisen tarkastamisen jälkeen löytänyt lahoa ja kuitu on kauttaaltaan kiinni puussa kuiduttaminen on tehty huolella ja vene tulee palvelemaan omistajaansa vielä pitkään. Uutena kuidutettu vene on verrattain turvallinen, kuitu on vedetty kuivaan puuhun ja sen on yleensä tehnyt ammattitaitoinen veistäjä.

Entisöinnin tavoitteena on, että vene pyritään saattamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Tapauksessasi vaikuttaa vähän siltä, että lasikuitu pitäisi poistaa ja uusia puuosat. Puu on varmasti imenyt polyesteriä niin syvälle, että pintakäsittelyä on vaikea tuloksellisesti uusia. Eräänä vaihtoehtona, tosin huonona, kannattaa harkita rungon pitämistä muovisena ja uusia kansi.

Käytössäni on 5 metrinen keskimoottoriavovene jonka kiertävä veneentekijä on tehnyt apelleni n. 30-40 vuotta sitten. Vene on lasikuidutettu joskus 70-luvulla. Lasikuitu ei ole kiinni puussa läheskään joka- paikasta. Kuidun ja puun välissä on epäilemättä vettä. Sisäpuolelta vene on tervattu. Nyt kysyisinkin mätäneekö vene väistämättä vai voiko asialle tehdä jotain? Veneen puukuori on niin ravistunut ja halkeillut, että siittä ei varmaankaan kannata ottaa kuitua pois.

Toinen kysymys koskee koneen tärinää. Kone on Wikström W-1 ja se tärisee ajokierroksilla jonkin verran. Koneen peti on kiinni pohjan läpi menevillä pulteilla. Mahtaako veneen puu- runko kärsiä tärinästä?

Polyesterit tarttuvat huonosti tervattuun puuhun. Tervattuja veneitä on kyllä menestyksekkäästi kuidutettu, mutta silloiin täytyy kaksi ensimmäistä mattoa naulata esim. haponkestävillä kampanauloilla. Tässä tapauksessa täytyisi vanha lasikuitu poistaa huolellisesti, kuivata vene perusteellisesti, paikata pohja niiltä osin kun puu on pehmennyt ja pohjustaa pinta hyvin imettämällä polyesteri, joka on reilusti ohennettu. Kovettumisaika riippuu olosuhteista ja kovetteen laadusta. Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä itse laminointityöhön. Kyseessä on mittava entisöintityö, joten siihen ryhtymistä tulisi huolella harkita.

Vanha totuus on, että Wikströmmit tärisevät. Tärinää voi tehokkaasti vaimentaa kumityynyin, jotka asennetaan moottoripedin päälle. Saattaa olla, että lasikuitukerrosten delaminoitumiseen osasyy löytyy tärinästä.

Kaverillani on puolikatettu perämoottorivene joka on tehty ristiinlaminoidusta vanerista. Vene on rakennettu 70-luvun lopulla ja pohja rupeaa hapertumaan. Tavanomaiset kunnostuskonstit on tehty ja nyt se pitäisi kuiduttaa. Mitä erikoisvaatimuksia vaneriveneen kuiduttaminen vaatii. Haluamme tehdä työn kunnolla. Kysymys ei varsinaisesti varmasti kuulu tehtäväkenttääsi. Olisin kuitenkin kiitollinen vastauksesta tai tiedosta mistä saisi lisätietoa.

Olet oikeassa, saan aina nyppyjä kun joku puhuu kuiduttamisesta, mutta………Pohja puhdistettava erityisen huolellisesti, hionta ja asetoni -pyyhintä lopuksi. Lasikuitukangasta liimatessasi käytä epoksi -hartsia sen ylivertaisten liimausominaisuuksien vuoksi. Lisätietoja käytettävistä aineista saat Bang & Bonsomer , Helsinki tai Kevra, Helsinki.

Käytössäni on 7,5 metrinen (vaneria) keskimoottorivene jonka jäädytys veden otto aukon kohdalta on pohjasta irronnut lasikuitu n. 40cm alueelta. Pitäisikö lasikuitu poistaa siltä alueelta vai vähän suurenmalta? Ja miten kuiduttaa uudelleen?

Poista kuitua niin suurelta alueelta kuin se sovinnolla irtoaa ja varmista samalla, että vaneri on tervettä vaurioituneessa kohdassa. Mikäli näin ei ole, poista vaurioitunut vaneri, työstä aukon reunat viistoiksi ja liimaa siihen uusi pala epoksilla. Kuiduta uudestaan ja mieluiten suuremmalta alueelta kuin vain avatusta kohtaa, jotta rajapinta tulee varmasti vedenpitäväksi. Kuidutusohjeita löydät selaamalla tämän sivun aikaisempia vastauksia.

Unohda hiekkapuhallus, harva puhaltaja osaa tehdä homman riittävän varovasti. Oletko varma, ettei venettä voi kunnostaa mitenkään muuten kuin kuiduttamalla, venehän on aika nuori. Jos kaikesta huolimatta kuidutat veneesi tee pohjan puhdistus esim. kuumailmapuhaltimella ja hiomakoneilla. Kuidutusohjeita on annettu aiemminkin tällä palstalla.

Itselläni ei ole kokemuksia rautakölin kuiduttamisesta mutta lyijykölin on ja uskon niiden käyttäytyvän samanlaisesti. Epoksin ja metallin välinen sidos toimii vain jos liimauksen yhteydessä metallipinta märkähiotaan epoksilla. Näin vältetään metallipinnan hapettuminen. Eli kun kuidutat köliäsi märkähio se epoksin kanssa ja levitä lasikuitu märälle pinnalle niin pian kuin suinkin. Muista että lasikuitu ei taivu terävän kulman yli .

Noin 20 vuotta sitten "lasikuidutin" vanhan mäntyrunkoisen - loppuuntuomitun- Sulka-purjeveneen silloisten parhaiden ohjeiden mukaan. Parhaille ohjeilla tarkoitan huolellista pohjan puhdistusta, ensimmäisen hartsikerroksen vahvaa laimennusta ja tosi paksun (5-8 mm) laminaatin tekoa laudan päälle. Tänä päivänä rakenne on edelleen virheetön, mutta sisäpuolen puulaudat muuten vuotamattomassa veneessä alkavat olla multaa. Mitähän sille tekisin, kun itse veneellä on suuri tunnearvo.

Jälkiviisaushan on tunnetusti sitä "suurinta" viisautta. Jospa silloin 20 vuotta sitten olisimme kaikki käyttäneet rohkeasti puuta veneen korjaamiseen, jne...

Mutta tehty mikä tehty. Muovilla kuorrutetuille puuveneille tahtoo käydä ajan mittaan vääjäämättä kuten sinun Sulka-veneellesi. Nähdäkseni veneesi pelastamiseksi on hyvin vähän tehtävissä. Jos kuitenkin päätät pitää veneesi käytössä, sinun täytyy jatkaa muovin kanssa elämistä, vaikka hampaat irvessä.

Vastaus tulee varmasti liian myöhään, mutta yleistä pohdintaa asiasta voi silti pitää. Kuidutetun veneen ei pitäisi vuotaa yhtään eli kuidusta ei saisi tulla lainkaan vettä läpi. Turvotessaan puu pehmenee ja kosteuseläminen saattaa irroittaa puun kuidusta. Jos puu pääsee kastumaan kuidun sisällä niin se lahoaa helposti ja vene on nostettava hyvin aikaisin syksyllä jotta vene ehtii kuivua ennen pakkasia.

Ennen kun nostat veneen ylös, niin ota selville, mistä se vuotaa. Kaikki läpiviennit, potkuriakselin tiiviste, vannasputki, kaikki mahdollinen. Jos vika on läpivientien vuotamisessa niin ongelma ei ole suuri mutta jos muovikuori on rikki jostain ja vesi pääsee sitä kautta niin sitten ollaan lirissä.

Joka tapauksessa kannattaisi ottaa vene mahdollisimman aikaisin vesiltä jotta se ehtii kuivua ennen pakkasia. Katso sitä ennen vuotokohdat sisäpuolelta ja käy sitten keväällä ulkopuoli hyvin tarkkaan läpi.