Kysymyksiä ja vastauksia kyllästämisen tekniikasta.

Uuden veneen peruskyllästys, vanhan veneen kyllästystarve, menetelmät, työjärjestykset ja liuta erilaisten veneiden kyllästyspulmia. Kyllästysaineisiin liittyvät kysymykset toisella sivulla

Olen hankkinut mahonkisen -58 rakennetun kråköläisen veneen. Puu on toistaiseksi hyvässä kunnossa, mutta pinta on ollut huonolla hoidolla. Vaikuttaa siltä kuin lakkapinta olisi "perinteistä, vanhaa" lakkaa, ei siis owatrol-käsiteltyä. Väri on keltainen. Sisäpuolelle on vedetty lakkaa, joka on pahasti kuplinut. Vesirajan alapuolella on oikeastaan ainoastaan myrkkyväriä. Mikä on resepti? Kaikki pois ja Owatrolía? Mitä tehdä pilssille? Mitä vesirajan alapuolelle ?

Kuvauksesi perusteella on korkea aika tehdä veneellesi puhdistus ja uusi pintakäsittely. Tässä lyhykäisesti ohjeita työhön:

1. Tee perusteellinen puhdistus käyttäen soveltuvin osin kuumailmapuhallinta, maalinpoistoaineita ja hyvälaatuisia kaapimia ( varo kaapimasta pintaa koloille!) ja epäkeskohiomakoneita sekä tietysti käsihiontaa hankalimmissa kohteissa.
2. Tämän jälkeen on vuorossa puun kyllästys kunnolla vaikkapa Owatrolilla tai vastaavalla aineella(Interpreg-A).
3. Kyllästysaineen kuivuttua kunnolla, sisälle pilssiin voit sutia esim. Ferrexiä pari kerrosta. Vesirajan yläpuolelle veneen sisällä ei tarvita välttämättä muuta kuin perusteellinen kyllästys. Jos haluat sisäpinnat likaa hylkivimmiksi voit lakata pinnat, mutta se edellyttää jatkossa tarkkaa hoitoa, jottei lakkapinnan alle pääse kehkeytymään kosteuspesäkkeitä.
4. Ennen ulkopinnan pintakäsittelyä, anna sen kuivua pari viikkoa. Ulkopinnan vesirajan yläpuolelta voit sivellä Owatrol 2:lla tai jollain edullisemmalla sen sukuisella alkydipohjaisella lakalla tai maalilla. Muista tehdä se ohjeiden mukaan riittävän monta kertaa, koska aine leviää todella ohuina kerroksina pintaan. Vesirajan alapuoli on syytä ensin pestä esim. tinnerillä, jotta pinnalle kuivunut öljy saataisiin pois. Näin saadaan parempi tartuntapinta seuraaville kerrokselle.
5. Tässä vaiheessa voit kitata mahdolliset kolot. Seuraavaksi sivelet pohjaan pari kerrosta Primeriä. Antifouling- eli myrkkymaali on vuorossa viimeisenä, mikäli liikut merialuella. Muista noudattaa ohjeiden maalausaikoja! Mikäli viitsit ja jaksat tehdä työn kunnolla, sinulla on venettä pitkäksi aikaa, ovathan kråköläiset rakentaneet laadukkaita veneitämailman sivu

Olen ostanut 1970 valmistuneen Kråkössä tehdyn moottoriveneen joka on limilautatekniikalla mahongista ja tammikaarilla valmistettu. Edellinen omistaja oli viime kesänä poistanut lakat kaikkialta ja owatrol-käsitellyt veneen. (5m vene vei 6-8 litraa) ja kakkosta vain ulkopinnoille. Onko tämä oikeaoppinen ajatus jättää veneen sisäosat vain Owatrol 1-käsitellyksi? Kuulemma hengittää näin parhaiten. Esteettisesti näyttää vähän mattapintaiselta. Mitä ehdotat?

Veneen sisäosien jättäminen lakkaamatta tai kuten tässä tapauksessa ilman Owatrol 2- käsittelyä on oikeaoppista veneen hoitoa. Tämä on erityisesti totta pellavaöljykäsitellyssä veneessä mutta sopii kyllä myös owatrolikäsittelyn yhteydessä. Jos vene on erityisen vaikea pitää puhtaana niin sen kyllä voi lakata sisäpuolelta kerroksella tai kahdella. Pitää vain muistaa, että tämä lakka on ehdottomasti poistettava kun venettä peruskyllästetään uudelleen. Yleensä tämä on aivan hirvittävä työ, joka yleensä johtaa siihen että sitä ei jakseta tehdä ja vene rapistuu aikanaan tosi karmeaan kuntoon. Muista, että Suomessa on pilattu satoja ellei tuhansia puuveneitä lakkaamalla niiden sisäkyljet.

Jos sisäpuolelle vedetään joka vuosi lisää kyllästysainetta ei peruskyllästystä tarvitse tehdä kuin noin joka kymmenes vuosi. Vene, joka on vedessä koko kesän kaipaa enemmän hengitystä kuin vene, jota nostetaan vedestä joka käyttökerran jälkeen.

Pidämme veneestämme erittäin hyvää huolta, ja se onkin iloksemme hyvässä ja terveessä kunnossa. Pitkäikäisyyden takaamiseksi ajattelimme tänä keväänä ottaa valkoiseksi maalatun puukyljen (lehtikuusta) paljaaksi ja kyllästää sen ennen maalausta. Millä kylki tulisi kyllästää / hoitaa? Aikaisempaa tietoa kyllästyksestä / hoidosta meillä ei ole.

Jos kyljet ovat hyvässä kunnossa en näe syytä puulle ottamiselle. Ehjä maalikerros suojaa laudoitusta erittäin hyvin. Jos kuitenkin olette harkinneet oikeaksi maalin poistamisen, voisi olettaa 45 -rakennetulta veneeltä että se on alun perin pellavaöljyllä kyllästetty. Lahonsuoja (Aspergol / Ventti) ja pellavaöljy on oikea tapa kyllästää vene jatkossakin.

Jo klassinen kohde tällä palstalla, eli 4 vuotta kuivilla seissyt mäntyfiskari. Vene on tasasaumainen ja puu on kovaa, saumat vähän päivää paistattelevat. Ajattelin käyttää kyllästykseen perinteistä pellavaoljy/lahons/tärp. seosta, mutta miten työ olisi parasta suorittaa?

Veneen huolellinen kyllästäminen lisää veneen elinvuosia merkittävästi joten siinä ei kannata vaivaa ja aikaa säästää. Ensimmäinen vuorokausi on tärkein venettä kyllästettäessä. Kyllästysaineen imeytyminen puuhun perustuu kapillaari ilmiöön. Tästä syystä kyllästysainetta täytyy levittää ns. märkää märälle ettei puun solukko välillä pääse haukkaamaan ilmaa joka voisi muodostaa "tulpan" ja estää kyllästysaineen imeytymisen. Ihanteellinen tilanne olisi upottaa koko alus kyllästysaineella täytettyyn altaaseen mutta tähän ei liene monella resursseja. Pienemmät kappaleet voi tällä tavoin käsitellä esim. vanhassa kylpyammeessa.

Siis kyllästysainetta tulisi levittää yhtä soittoa n. 8-24h veneen koosta ja laudoituksen paksuudesta riippuen. Vanhat veneet eivät yleensä ime niin paljon kyllästysainetta kuin uudet koska niissä puun solukko on yleensä vanhan kyllästysaineen, lakan tai maalin jäämien täyttämä.

Suuria veneitä kyllästettäessä on apujoukot välttämättömät ensimmäisenä vuorokautena. Tämän jälkeen vene käydään läpi päivittäin ja kyllästysainetta lisätään kohtiin jotka sitä tuntuvat vielä imevän. Tätä olisi hyvä jatkaa noin viikon verran.

Olosuhteet vaikuttavat kyllästämisaineiden kuivumiseen kuten muihinkin pinnankäsittely aineisiin. Päälle lakkaamisen minimi aikana pitäisi viikkoa hyvissä lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa. Liian aikainen lakkaaminen aiheuttaa lakan kuivumisongelmia kuten nahoittumista.

Olen kunnostanut/kunnostamassa mahonkista purjevenettä. Puupuhtaaksi putsatut pinnat olen yrittänyt kyllästää pellavaöljyllä/ puunsuoja/tärpätti-seoksella. Seos on vaihdellut, mutta aika lähellä suositeltuja 1/3-osia se on ollut. Puu on kuitenkin imennyt huonosti. Mistä tämä voi johtua? Pitkä "kuivumisaika" on lisäksi ongelma. Monet ainakin suosittelevat 2 vkoa -> tai 1 kk ennen lakkausta/maalausta. Mitä tapahtuu, jos maalaa liian aikaisin? Mikä voisi olla lyhin kuivumisaika (karkeasti)? Minkä takia keitettyä pellavanöljyä ei ole suositeltu kyllästämiseen tohtorin vastauksissa (aina vain kylmäpuristettua)?

Kyllästäminen on oikea malliesimerkki mielipiteiden jakautumisesta. Seos jota olen palstallani suositellut on palvellut minua hyvin. Syyt siihen että käytän kylmäpuristettua pellavaöljyä keitetyn sijasta on seuraavat: kylmäpuristettu pellavaöljy on ohuempaa joten se imeytyy paremmin kuin keitetty eikä se myöskään muodosta pintaan seuraavien kerrosten imeytymistä estävää kalvoa. Kylmäpuristettu pellavaöljy ei myöskään kellasta puuta yhtä paljon kuin keitetty pellavaöljy.

Monet lakat eivät pysy märän pellavaöljyn päällä. Jos kyllästetty pinta lakataan liian aikaisin kyllästysseoksesta haihtuvat ohenteet ( esim. tärpätti) voivat aiheuttaa lakan kuplimista ja kuivumisongelmia.

Yleinen tapa on ohentaa lakka muutamaa ensimmäiseen lakkakerrokseen. Tällöin lakka imeytyy melko syvällekin puuhun. Puhtaaksi hiottunakin lakka voi olla tukkimassa puun solukkoa eikä kyllästysaine pääse imeytymään.

Omistan 65 vuotta vanhan ns. puolihytillisen fiskarin. Olen ajatellut kyllästää avotilan terva-Oulu-tärpätti-pellavaöljyseoksella (1/3 osa kutakin). Haihtuuko ko. seoksesta terveydelle haitallisia kaasuja, sillä avotilaan on tarkoitus hankkia pressu ja myöhemmin yöpyä siellä. Sopiiko paineilmakompressori ja auton alustansuojaruisku seoksen levittämiseen? Onko pilssi tarpeen maalata "umpeen" esim. Ferrexillä vai riittääkö sama seos sinnekin? Mitä ainetta suosittelette kajuutan sisäkaton ja laitojen kyllästämiseen?

Aluksi seoksesta haihtuu liottimen höyryt pois noin kahden viikon ajan, jonka jälkeen haju tasaantuu ja venessä voi yöpyä normaaliin tapaan. En suosittele seoksen levittämistä ruiskulla. Sivellin tai suti on parempi ratkaisu, koska sutia hieman painamalla seos imeytyy nopeammin. Pilssiä ei tulisi maalata muilla kuin hengittävillä maaleilla. Sama seos käy pilssiin kuin myös sisäkattoon ja sisälaitoihin, jälkimmäisiin tervaa vähemmän.

Ajattelimme kyllästää mahonkipurjeveneemme vesilinjan alapuolelta veneen sisäpuolelta. Tämän teemme "huoltotyönä" koska ulkopuolinen kyllästäminen ei vielä ole välttämätöntä. Puu on pinnoittamatonta. Pitäisikö pintaa rikkoa hiomalla vai imeytyykö pellavaöljy+aspergol joka tapauksessa. Pilssi on syvä ja vaikeapääsyinen, joten kaikki vinkit ovat arvokkaita. Jos puuta hioo pitääkö se pintakäsitellä vai voiko pinnan jättää pelkälle kyllästeelle.

Jos puussa ei ole maalia tai lakkaa päällä niin kyllästeen pitäisi kyllä imeytyä ihan hyvin. Pilssi pitää vain puhdistaa kaikesta mahdollisesta pienestäkin liasta, koska muuten kuivuva kylläste liimaa kaiken töhkän ikäviksi klimpeiksi pohjalle.

Hiominen ie ole välttämätöntä jos pinta on puhdas ja siinä ei ole kyllästämistä estävää 'kuorta' päällä. Joskus kylläste tekee ohuen lakkamaisen kuoren laudan päälle ja sitä voi yrittää poistaa.

Itse olen vain raapinut skraballa kaikki ylimääräiset pinnoitteet pois (paikka paikoin Ferrexiä ja siellä täällä kyllästeen tekemää 'kuorta', imuroinut sitten pilssin hyvin ja sitten kyllästänyt.

Keskustelin erään maalikauppiaan kanssa (kylmäpuristetun) pellavaöljyn imeytymisestä. Hänen mukaansa öljyn lämmittäminen 50 asteiseksi edesauttaa öljyn imeytymistä puuhun. Onko kellään kokemusta tästä?

Huom! En aio tehdä tätä veneen kyllästämisessä. Asia liittyy pölkkylattian (pystypuuparketti) palikoiden kyllästämiseen.

Kyllä pellavaöljy imeytyy paljon paremmin lämpimänä. Pelkän öljyn lämmittäminen ei tosin paljon auta, jos itse puu on kylmää taikka pahimmassa tapauksessa jäässä.

Hieno juttu että joku vielä tekee johonkin vanhaa "konepajanlattiaa". Niitä alkuperäisiä ei juuri tarvinnut kyllästellä, öljy ja rasva kertyi puuhun ihan yrittämättäkin.

Kyllästin Impregillä mäntyveneen rungon ulkoapäin. Kyljet eivät imeneet Impreg 1:stä juuri lainkaan, pohja veti jonkun verran. Vene on rakennettu myyjän mukaan vuonna -80, ja joka kevät (viimeiset 8 vuotta) kyllästetty sisältäpäin. Voiko se siis olla niin hyvin kyllästetty ettei se vedä sitä, vai olisiko minun pitänyt hioa kylkiä vielä enemmän? Hioin kylkiä 180:lla paperilla sileäksi sen jälkeen kun olin poistanut lakan kuumailmapuhaltimella. Pohja raavittin skraballa ja sen jälkeen hiottiin epäkeskokoneella.

Jos lakka on poistettu kuumailmapuhaltimella ja vain vähän hiottu pintoja niin luultavin syy kyllästeen imeytymättömyydelle on, että puussa on ollut vielä lakkaa estämässä imeytymistä.

Toinen juttu on, että Impreg kuivuu niin nopeasti että jos pari ensimmäistä kerrosta on päässyt kuivahtamaan pintaan niin se kyllä estää lisäkyllästeen pääsyn puuhun.

Pitääkö kyljet (mäntyä) hioa viimeisen päälle ennen kyllästystä, vai voiko sen yhtälailla tehdä kyllästämisen jälkeen? Se on kertaalleen hiottu puhtaaksi lakoista ja epätasaisuuksista, mutta tarvitsee vielä lisää hiontaa...

Kyllästyksen jälkeen hiominen on vihoviimeistä hommaa, koska kylläste tukkii hiekkapaperin toivottomasti, jos kyllästeen ei anna kuivua todella pitkään. Riippuu tietysti kyllästeestä. Pellavaöljyllä hionta on ihan mahdotonta ja on pakko käyttää sikliä, mutta Impreg ja Owakin ovat vähän tahmeita aika pitkään.

Eli siis ensin hionta, sitten kyllästys, mielestäni.

Hommattiin viime syksyllä meriläismallinen limisaumainen puuvene. Tarkoituksena olisi nyt kyllästää koko paatti pellaöljyseoksella. Pohjalaudoissa on jonkin verran halkeamia niin pitäisikö halkeamiin laittaa jotakin massaa (proof) ennen kyllästystä vai sen jälkeen. Kuinka paljon puu turpoaa kun sen kyllästää (jos vertaa veteen), syksyllä raot olivat kiinni mutta nyt paistaa päivä läpi eli meneekö raot (2-3mm) umpeen kyllästämisellä.

Proof vasta kyllästeen jälkeen, koska se sulaa kyllästeessä olevaan tärpättiin ja sotkee koko maailman. Pelkällä kyllästyksellä puu ei turpoa umpeen, mutta isoimpiin rakoihin voi sitten sipaista Proofia tilkkeeksi ennen vesillelaskua.

Kyllähän pellavaöljy vähän turvottaa puuta, mutta ei sillä kuitenkaan mahdottomia saa turpoamaan umpeen.

Siis, pitääkö kyllästyksen ja lakan/lyijymönjän vetämisen välillä odotella pitkäänkin? Ymmärtääkseni pellavaöljy kyllästeenä ja pellavaöljylakka ovat niin samantyyppisiä koostumukseltaan, ettei ongelmia pitäisi syntyä vaikka lakan vetää melkein heti kyllästyksen perään. Olenko väärässä?

Entäpä lyijymönjän ja kyllästeen välinen odottelu? Meidän tapauksessa käytämme Hempelsin tuotetta. Pitääkö odotella pitkäänkin vai voiko mönjät vetää samana päivänä kuin viimeinen kyllästyskierros?

Kyllä jollain Tonkinoisillakin on syytä odotella mielellään vähintään viikko, kovempien lakkojen ja ei-öljypohjaisten kanssa olen kuullut pisimmillään suosituksen noin kuukaudesta. Tonkkari on "turvallisin" vaihtoehto märän öljyn päälle mutta ei sitäkään voi ihan samantien vetää. Missään tapauksessa samana päivänä ei voi alkaa lakkaamaan tai öljyämään, siitä ei tule mitään.

Hempelin mönjä on alkydiöljypohjainen ja se pysyy kyllä hyvin öljynkin päällä, mutta kyllä pari viikkoa sopii odotella jos haluaa olla varma.

Ongelmana ei ole edes pelkkä öljy: siellä on kaksi kolmannesta tärpättiä joukossa ja sen tekisi mieli haihtua jonnekin. Jos se ei pääse haihtumaan niin se estää sitten liuotinpohjaisen maalin kuivumista .