Puuveneen kyllästykseen käytetyt aineet

Puuvenetohtorin kysymyksiä ja vastauksia puuveneen kyllästysaineisiin liittyvistä kysymyksistä. Puuveneen kyllästysaineet ja niiden yhteensopivuus, eri sekoitukset, massiivipuun ja vanerin erot kyllästettäessä, eri puumateriaalien kyllästystarve, veneen tervauksen pohjatyöt. Puuveneen kyllästystekniikkaan liittyvät aiheet ovat toisella sivulla.

Minulle on jäänyt vielä epäselväksi kyllästämisen ja tervaamisen välinen raja ja/tai ero. Tavoitteena on tervapintainen (ei lakattu) vene, jolle tehdään täyshuolto (siis kyllästyksen ja tervauksen suhteen). Käytettävät aineet ovat luultavasti pellavaöljy, pineenitärpätti, teknoksen peruskylläste ja hautaterva.

Onko "oikein" ensin kyllästää vene kolmen ensin mainitun aineen sekoituksella aina siihen pisteeseen jolloin vene ei enää ime sekoitusta ja JATKAA siitä pineenitärpätin ja tervan sekoituksella? Vai lisätäänkö tervaa kesken kyllästyksen kyllästyssekoitukseen kasvavassa määrin?

1) Mistä tietää milloin kyllästettä on tarpeeksi?
2) Mistä tietää milloin tervapohjaista seosta on levitetty tarpeeksi?
3) Milloin aletaan sekoittaa tervaa kyllästysseokseen?
4) Mistä tietää milloin terva-kyllästysseosta on tullut tarpeeksi?

Vene on aiemmin käsitelty Pinotex:in ja tervan seoksella (näyttää aivan lakatulta veneeltä) ja sen pinta on tarkoitus puhdistaa kuumailmapuhallin-raaputus -tekniikoin. Veneemme veistäjä kyllä suositteli (ja oli omissa veneissään tyytyväinen) kyseiseen seokseen, mutta rohkenemme luultavasti uhmata häntä. Mitä mieltä olet Pinotexin käytöstä?

En suosittele Pinotexiä, kun noita erilaisia aineita on niin paljon. On olemassa Pinotexiä, joka vastaisi Aspergolia tai muuta kirkasta peruskyllästettä, mutta kun nimet vaihtuu vuosittain niin oikean aineen löytäminen sieltä joukosta on vaikeaa. Sitäpaitsi jos nyt menee sanomaan että käytä Pinotexiä, nin kohta se on nettijuoruna joka rannalla eikä ne ihmiset enää kysele että mitä piontexiä vaan vetävät jotain olematonta hirsiseinämaalia veneensä tukkoon. Eli se siitä Pinotexistä. Nyt tässä jutussa voi sanoa, että Pinotex Base on sitä oikeaa, mutta eihän sitä kukaan laiturilla muista...

Näissä jutuissa kun ei ole vain yhtä totuutta. Voit joko kyllästää veneen ja lisätä tervaa jo kyllästeeseen TAI kyllästää pelkällä pellavaöljyllä ja Aspergolilla ja tervata raa'alla tervalla sen jälkeen TAI vetää pintaan kyllästeeksi Sinolilla ohennettua tervaa ja tervata siihen päälle TAI... Kun niitä vaihtoehtoja on niin pikku miljardi ja oikeaa, kanonisoitua, pyhää ja parasta menetelmää ei ole. Ikinä en ole mittaillut aineita senttilitran tarkkaan vaan holjutellut niitä sekoitusastiaan fiilispohjalta. Jos aine näyttää menevän puuhun niin hyvä, jos se ei mene puuhun niin laitan lisää tärpättiä tai Aspergolia. Sitten jälkikäteen kertoilen että millaista se litku suurinpiirtein oli, ja joku sankari menee ja mittaa desinmitalla tasan sitä "oikeaa" kyllästettä "oikeiden ohjeiden" mukaan. Ei se mene niin, se riippuu puusta ja siitä kuinka puu imee, kuinka lämmintä on, tekijän mielialasta ja siitä että onko veneen alla keikkumassa kori talkookaljaa.

Se Pinotex-litku voi olla ihan hyvää jos löydät oikean Pinotexin jossa ei ole minkäänlaista sideainetta mukana eli se on vain tärpättiä ja lahomyrkkyä. Värisilmän peruskylläste, Teknoksen peruskylläste ja Aspergol ovat takuulla oikeita aineita, niin että käyttäisin niitä. Yleensä on ihan hyvä vetää veneeseen myös pellavaöljyä koska se imeytyy syvälle ja todellisuudessa kyllästää puuta eikä vaan pinnoita sitä.

Kirjoitetaan nyt sitten "oikea" ohje. Älä käytä Pinotexia, koska et voi olla varma siitä että se on oikeaa. Ota puutärpättiä, pellavaöljyä, peruskyllästettä ja tervaa ja kokeile. Laita ensin vähän laihempaa litkua jossa ei ole tervaa laisinkaan ja jatka sillä kunnes pinta kuivuu hyvin hitaasti (kuivia laikkuja ilmestyy vasta viiden-viidentoista minuutin päästä). Tämä voisi olla ehkä viidentoista-kolmenkymmenen kyllästyskerran jälkeen. Sen jälkeen voi lisätä tervaa kyllästeeseen jonkun verran ja vedellä viimeiset viisi kerrosta sillä. Annetaan tilanten rauhoittua päivä pari ja jos kuivia laikkuja vielä on niin tököttiä lisää. Antaa kuivua viikko.

Sen jälkeen otat retkikeittimen, vanhan kattilan ja tervaa. Lämmität tervaa niin että se pikkuisen kuplehtii ja tervaat veneen pariin kertaan kuumalla tervalla. Tärpättiä saa lisätä jos haluaa, toiset lisää Sinolia, toiset ei mitään. Kylmällä tervalla ei saa tervata, muuten terva vain kuorettuu pintaan eikä kuivu.

Totuutta ei ole. On vaan erilaisia tapoja tehdä homma ja jotain niistä on vaan käytettävä.

Meillä on remontissa 1929 rakennettu Int 8 mR vene. Se on mahonkia. Hyvä ystäväni on kehoittanut käyttämään kyllästyksessä aktivoitua kylmäpuristettua pellavaöljyä. Aktivointi tarkoittaa kuulemma, että öljyyn on lisätty hieman polymeroivaa ainetta, jolloin öljy ei ensin puuhun imeydyttyään tulisi sieltä yhtä helposti ulos. Moista ainetta kuulemma saisi yrityksestä, jonka nimi on suunnilleen Kymin palokärki tai sinnepäin. Mitä puuvenetohtori osaisi kertoa tästä aktivoinnista? Voisiko moisesta olla haittaa uusintakyllästystä tehtäessä? Onko aineesta kokemuksia?

Aktivoitu kylmäpuristettu pellavaöljy on ainetta johon on lisätty kuivikeainetta kuivumisen nopeuttamiseksi. Tmi. Kymin Palokärki joka ainetta markkinoi kertoi aktivoidun pellavaöljyn kuivuvan vuorokaudessa. Ero tavallisen kylmäpuristettun pellavaöljyn n. 2 viikon kuivumisaikaan on huomattava. Huom kyllästettäessä pellavaöljyyn yleensä lisätään muita aineita joilla on vaikutuksensa kuivumisaikaan. Aktivoitu kylmäpuristettu pellavaöljy on ollut markkinoilla 8 vuotta. Tmi. Kymin Palokärjen mukaan sitä on käytetty veneisiinkin, itselläni ei ole aineesta kokemusta mutta luulenpa että testaus olisi paikallaan.

Owatrol turvottaa rakenteita jonkun verran, mutta ei paljoa. Esim pellavaöljy turvottaa huomattavasti enemmän. Jos vene on päässyt pahasti ravistumaan ja sen hyvin kyllästää niin voi kyllä varautua siihen, että kestää 1-2 viikkoa ennen kuin vene on tiivis. Näissä tapauksissa vene kannattaa tiivistää esim. TÄTillä vedenalaisilta osiltaan. Työjärjestys: ensin kyllästys ja sitten kittaus limin nurkasta, joka vedetään puukon kärjellä pari milliä auki. Kitti painetaan märällä sormella sisään ja tasoitetaan.

Tällä foorumilla on paljon kyselty kyllästämismenetelmistä ja niiden paremmuudesta. Itsekin kaipaisin tietoa n.40 vuotta vanhan ns. kustavilaismallisen soutuveneen käsittelyyn. Olen ajatellut kyllästää omani perinteisellä pellavaöljy-terva-tärpätti seoksella. Ongelmallista on kuitenkin se, että oikeasta seossuhteesta tuntuu olevan monta mielipidettä. Olin alunperin ajatellut kolmasosa kaikkia -suhdetta, kunnes erään maaliliikkeen ammattitaitoiselta ja asiasta tietävältä vaikuttava myyjä väitti, että pellavaöljyn osuus ei saisi olla 7% enempää ja tärpättiä sen verran, että seos on helppo levittää, n.10%, ja loput tervaa. Perusteluksi edelliselle hän sanoi, että suurempi pellavaöljypitoisuus aiheuttaa sen, että aine on kuivuttuaan liian kovaa. Mitä mieltä olet edellisestä, ja onko optimaalista seos- suhdetta vielä "löydetty". Onko käytettävän tärpätin koostumuksella väliä ja jos on, niin mikä olisi parasta? Onko esim. Oulu -tärpätti OK?

Itse olen käyttänyt seuraavaa seosta: 1/3 kylmäpuristettu pellavaöljy, 1/3 lahonsuoja-aine, 1/3 tärpätti. En ole huomannut sen olevan liian "kovaa", mutta käyttämällä tervaa lahonsuoja-aineen sijasta voi vaikuttaa asiaan. Oulu tärpätti on OK. Mineraalitärpätti eli lakkabensiini joka on valmistettu kivihiilestä on mielestäni huonompi vaihtoehto. Joka velmulla on oma kyllästysaineresepti, sitä ainutta oikeaa ei vielä ole löytynyt enkä usko että löytyykään. Neuvoista kannattaa ottaa vaari mutta omat kokemukset ja testit ovat varmin tie onneen.

Uuteen kyllästämättömään veneeseen käytetään seosta, jossa on 1/2 tervaa ja 1/2 mäntytärpättiä. Normaaliin soutuveneeseen tehdään ainakin 10 l seos. Viimeinen kerros ennen vesillelaskua vedettään kuitenkin puhdasta tervaa. Joka kevät kannattaa levittää soutuveneeseen vuosittain pari-kolmekin litraa puhdasta tervaa. Ennen kuin terva levitetään kylkeen on se lämmitettävä lähelle kiehumispistettä. Jos vanhassa veneessä on paksu kerros on vanhaa pintaa on sitä samanaikaisesti lämmitettävä varovaisesti kaasupolttimella jotta uusi ja vanha terva sekoittuisivat. Pelkästään vanhaa tervaa ei kannata lämmittää ja levittää, koska pinnasta tulee liian kova ja lasimainen, joka hilseilee helposti seuraavana vuonna.

Tervaus on suoritettava ilman lämmettyä, ympäri vuorokauden plusasteiden puolelle, mikä nopeuttaa imeytymistä

Kyselin taannon Aspergolin saatavuudesta. Aspergolin puutteessa olen näihin asti käyttänyt kyllästyshommissa pellavaöljyn seassa väritöntä Pinotexia. Aspergolilla on vanhojen puuveneilijöiden mielissä kuolematon maine, mutta onko näillä kahdella jokin todellinen ero jomman kumman eduksi - niin että esimerkiksi Aspergolia kannattaisi lähteä tilailemaan pitkin maata?

Aspergolin ja Pinotexin tehoissa on selviä eroja. Aspergol suojaa puuta merkittävästi paremmin.

Mitä puunsuoja aineita kannattaa käyttä pellavaöljy, terva ja tärpätti sopassa. Onko aspergoli OK, ja mistä sitä voi ostaa. Voiko myös käyttää väritöntä Pinotexia tai Valttia.

Aspergoli on oikein hyvä lisä ehdottamaasi soppaan. Sitä saa hyvinvarustetuista väriliikkeistä ja joistakin venetarvikeliikkeistä. Pinotex ja Valtti kuivuvat helposti pinnalle ja estävät siten seuraavan vuoden kyllästys. Pinotexeja on niin monta eri sorttia että sitä on vaikea suositella. Jotkut toimivat, toiset muodostavat kuorta pinnalle ja tuotenimet muuttuvat koko ajan.

Sivele aluksi lahonsuojaa (Aspergol / Ventti) raakana runkoon, lisää vähitellen pellavaöljyä kunnes pääset pelkkään öljyyn. Tätä niin kauan kun imee, (voit jatkaa kyllästystä jopa viikkoja halutessasi). Kun aine alkaa kerrostua pintaan on puu tarpeeksi kyllästynyt. Pyyhi ylimääräinen öljy (rätit on kasteltava vedellä käytön jälkeen sillä ne saattavat syttyä itsekseen). Anna kuivua ainakin pari viikkoa ja sivele kaksi kerrosta vernissaa. Tämä estää pellavaöljyn läpitihkumisen. Tämän jälkeen pohjamaali ja lopullinen maalipinta sen päälle. Esim. Internationalilla on pilssiä varten oma maalinsa, Ferrex käy myös hyvin. Öljylakka on ehdottomasti ainoa oikea lakka vesilinjan yläpuolelle. Käytä mahdollisimman öljypitoista lakkaa kuten Schooner, Epifanes tms.

Ostin keväällä vanhan ligthning-vaneriveneen. Vaneri on joistain kohdiata veneen sisäpuolelta pehmennyt ja pinnalta lohkeillut. Miten vaneri kannattaisi kyllästää. Voiko lohjenneet kohdat paikata muovi spakkelilla ja maalata päälle.

Vaneri ei ime kyllästysainetta pintaviilua syvemmälle sillä viilukerrosten välissä oleva liima estää sen. Vanerin kantissa esillä olevaan päätypuuhun voi kyllästysainetta imeyttää enemmänkin. Vanerin kyllästämiseen voi käyttää samoja tuotteita kuin kokopuunkin käsittelyyn. Vanerin voi kyllästää myös tarkoitukseen kehitetyllä epoksilla joka on liimaamiseen tarkoitettua epoksia juoksevampaa. Epirex on ainakin yksi tuotenimistä. Vanerin kantit tulee aina suojata maalaamalla, lakkaamalla tai esim. epoksiliimalla käsittelemällä.Poistettuasi pehmenneet ja lohjenneet alueet voi paikata ne epoksitäytteellä. Jos alueet ovat laajoja kannattaa harkita niiden jyrsimistä pois ja korvaamista terveellä vanerilla.

Ostin kaverin kanssa viime syksynä n.15-20 vuotta vanhan mahonkivaneri/mahonkirima Windmillin. Se on nyt raaputettu lakoista puhtaaksi. Kysymys olisikin nyt, MITEN KÄSITELLÄ MAHONKIVANERI? Se oli aikaisemmin lakattu jollakin tavallisella lakalla. Onko ainoa oikea tapa käyttää samaa ainetta kuin alkuperäinen oli? Kannattaako vaneri ensin kyllästää ja sitten lakata? Mitä lakkaa suosittelet, kun puun syyt saisivat tulla hyvin näkyviin? Entäpä lakkojen täyttöaste? Pitääkö tehdä omat coctailit vai löytyykö kaupan hyllyltä valmiina oikeat aineet? Halpuus olisi tärkeä kriteeri, joten Ovatrolit on vähän niinkun poissuljettu (ellei niitä sitte saa samaan hintaan jostakin kuin lakkaakin).

Veneessä oli myös paikotellen lahoa vaneria. Pääasiassa perässä kölipuun kohdalla ja laitojen yläreunat ns. roiskelistan alta. Mikä olis fiksuin tapa PAIKATA (ei oo rahaa vaihtaa uuteen) tällaset kohdat? Oon kuullu myös jostakin `kemiallisesta puusta`...olisko se mahdollinen ratkasu, vai kannattaako laittaa vaan vanerilevyä reikien päälle ja tukkia saumat sikaflexillä.

Ja sitten vielä yks juttu. Tiiätkö miten venettä vois suojata ulkosilta rasituksilta, mm. UV-säteily. Onko puuveneitä VAHATTU suojauksen saamiseksi?

Vaneria ei voi kyllästää niin, että se toimisi hyvin, koska viilujen välissä on liimaa. Paras vaihtoehto taitaa olla epoksikäsittely eli että pinnoitat koko veneen pintakäsittelyepoksilla. Ongelma on tietysti siinä että epoksi on suhteellisen kallista pintakäsittelyssä . Epoksin päälle on laitettava UV-suojaus, esim. lakkaa. Epoksin alle voi laittaa petsiä, jotta saisi tasaisemman värin, varsinkin jos vene on haalistunut.

Jos et halua käyttää epoksia niin voisi laittaa Owatrol 1:stä alle ja sen päälle reilusti lakkaa. Samalla säästätte rahaa Owatrolin suhteen koska vaneri ei ime paljoa ja pinnoitat lakalla, joka on halvempaa. Kaikki lakat näyttävät kyllä puun syyt ja pieni petsaus alla voi korostaa tätä efektiä.

En suosittele lahon vanerin peittämistä ylipäätään, koska se yleensä johtaa siihen. että lahoaminen saa jatkua kaikessa rauhassa alla ja yhtäkkiä huomataan että koko vene hajoaa käsiin. Jos kaikkien lahojen osien vaihtaminen ei ole mahdollista kerralla, niin kannattaa vaihtaa tänä vuonna pahimmat paikat ja sitten jatkaa ensi vuonna.

Niin sanottu kemiallinen puu ei kuulu veneeseen, se sopii ehkä kalusteiden paikkaamiseen siellä, missä ei synny rasitusta. Jos ei muuta voi, niin se vaneri -sikaflex versio on mahdollinen väliaikaisena korjauksena.

Vaha kelpaa hyvinkin UV-suojaksi, pitää vain muistaa, että lakan pitää kuivua kunnolla ennen kuin vahataan. Tavallisen lakan antaisin kuivua ainakin muutaman viikon. Toivottavasti nämä ohjeet auttavat ja muista, että kauniisti korjattu puuvene on ilo silmälle.

Millä tavoin tulisi hoitaa uuden vaneriveneen pintakäsittely, jotta veneestä tulisi pitkä ikäinen. Kölipuu ilmeisesti kannattaa käsitellä pellavaöjyllä.

Suosittelemme vanerille epoksikyllästettä, esim 2-komponentti Hempels Sealer -epoksi käy hyvin. Aine imeytetään molemmille puolille kahteen kertaan. Vanerin kantit voi suojata esimerkiksi joko Sikaflex 221:llä tai SP-106 epoksiliimalla. Epoksin jälkeen pinta suojataan lakkaamalla tai vetämällä maalia pintaan.

Et maininnut kölipuun laatua, mutta oletan sen olevban mäntyä. Puuosat kannattaa vetää aspergolin ja pellavaöljyn seoksella. Aspergol on tehokas lahoestoaine. Vaihtoehtona on Owatrol D1 ja päälle lakkaa tai maalia. Epoksikäsittely pitää ehdottomasti tehdä vanerille ensin, koska kölipuuta öljytessä vaneriin imeytyvä öljy estää epoksin tarttumisen.

Päällystin veneprojektini kojelaudan ohuella tiikki vanerilla ja ajattelin 'kyllästää' sen tiikki öljyllä koska tämä ei ainakaan hilseile pois. Onko tiikkiöljy sittenkään riittävä suoja kosteutta vastaan? Kojelauta ei tule avotilaan, mutta olosuteethan ovat silti kosteat.

Ohut tiikkivaneri ei kyllä ole kovin pitkäikäinen vain öljyttynä, kahdesta syystä:

- Ohuet tiikkivanerit ovat yleensä ns. sisustusvanereita, joissa on tiikkiviilu pinnassa ja muuta puuta keskellä. Näissä ei yleensä ole käytetty säänkestävää liimaa, joka kestäisi puun elämistä jos sitä ei ole pintakäsitelty.
- Vanerin syrjistä pääsee vettä helposti sisään ja pelkkä öljy ei estä tätä tehokkaasti. Vaikka liima olisikin säänkestävää, niin reunat saattavat lähteä ennen pitkää porsimaan.

Summa summarum: pelkästään öljykäsitelty ei ole pitkäikäinen ja siihen pitää lisätä vähän väliä öljyä. Itse lakkaisin mattapintaisella lakalla kiinnittäen erityistä huomiota vanerin syrjiin.

Minulla on mäntypuu limisaumainen avovene 5.5x1.7m. Se on uutena kyllästetty Valtti-lahosuojalla, niin paljon kuin imeytyi ja sen jälkeen vuosittain lahosuojan/pellava-öljyn/tärpätin seoksella, aina niin paljolla kuin on imeytynyt. Viimeksi laitoin lahosuojan joukkoon tervaa. Vene on nyt viisi vuotta vanha.

Pulmana on puun tummuminen. Mitä pitäisi tehdä? Onko se enemmän näköhaitta vai jouduttaako se lahoamista? Kannattaako jatkaa kyllästystä tummemmilla sävyillä (lisää tervaa) vai pitäisikö vene hioa kokonaan puulle ja aloittaa kyllästys alusta? Tervan värinen vene kyllä olisi ok, mutta lyhentääkö alle jäänyt tumma puu ikää?

Tuntuu siltä, että ongelmasi on ensisijaisesti ulkonäköongelma. Yleensä tervattu vene on alussa vaalea ja tummuu ajan mukana. Veneesi taitaa olla erittäin hyvin suojattu lahoamiselta ja jos väri sopii niin suosittelisin että jatkat samaa rataa. Suomen oloissa ei tumman sävyn pitäisi olla ongelma. Jos tapaa oikein vanhoja tervattuja veneitä niin ne ovat aivan mustia. Jossakin vaiheessa on ehkä edessä se ongelma että tervaa on niin paljon että et saa kyllästysainetta puuhun.

Silloin voit esimerkiksi lämmittämällä varovasti puhalluslampulla ja skrapalla poistaa vanhan tervan ja kyllästää vene kokonaan uudelleen. Tämä voi tulla eteen aikaisintaan viiden vuoden päästä, jos olet laittanut oikein reilusti tervaa, mutta todennäköisesti paljon myöhemmin.

Mikä on paras tapa kyllästää lehtikuusesta tehty ritilä ? Ajattelin pellava/pinotex/tärpätti-yhdistelmää. Onko parempaa vai tarviiko kyllästää ollenkaan?

Lehtikuusen lahonkestävyys on osittain myytti. Asiantuntijoiden mukaan sen lahonkestävyys vaihtelee tavallisen männyn tasolta aina painekyllästetyn puun tasolle. Lahonkestävyys riippunee osittain siitä minkälaista "sukuhaaraa" puuaines sattuu olemaan. Joten neuvoisin kyllästämään ritilän, sillä varmuus on paras. Esittämäsi seos käy tarkoitukseen mainiosti!

Ajatuksena ollut rakentaa 30- jalkainen purjevene mäntyrimasta strip-plank- menetelmällä käyttäen epoxia liimaukseen ja pintaukseen lasikuitukankaan kanssa ulkopuolelle.Miten käsitellä vene sisäpuolelta,kun en vielä ole val mis pintaamaan venettä epoxilla sisäpuolelta.Onko Owatrol käsittely mahdollista tässä tapauksessa? Jos maalataan niin millä?

Jos olet päätynyt veneprojektissasi rima-epoksi-lasikuitu rakenteeseen on johdonmukaista ja järkevää käyttää samaa menetelmää kauttaaltaan veneessä. Kuidun ja epoksin ideahan on estää kosteuden pääsy puuhun ja siten tehdä veneestä lähes elämätön. Jos jätät sisäpinnan puupinnalle on todennäköistä, että puuhun pääsee sitä kautta kosteutta, joka aiheuttaa puun elämistä ja mitä siitä taas seuraa ko. rakenteessa, on vähemmän mukavaa. Otapa yhteyttä Dennis Harjamaahan (kts. Puuvenelehti 4/97), häneltä saat varmasti arvokkaita vinkkejä veneenrakennusprojektiisi.

Säilööhän suola silakatkin, miksei sitten puuvenettä. Voit toki kokeilla suolaamista, mutta jatkuvaksi kyllästystavaksi en sitä suosittele, vaikka Amerikassa tätä harrastetaankin. Siellä kyllä meriveden suolaisuus on moninkertainen Itämeren oloihin verrattuna.

Meilläkin tiedetään, että rannikon puuveneet ovat jonkin verran pitkäikäisempiä kuin makeassa vedessä pidetyt veneet. Pelkkä suolaaminen ei kuitenkaan välttämättä tee hyvää puulle. Myös ruuvit ynnä muut kiinnikkeet syöpyvät suolan vaikutuksesta.

Suosittelenkin, että kokeilet seuraavaksi seosta, jossa pellavaöljyä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin käyttämässäsi seoksessa. Pellavaöljyllä on taipumus kerätä homekasvustoa laudoitukseen pintaan jos vene on kostea ja huonosti tuuletettu, kuten pilssin laita yleensä on. Kylmäpuristetun pellavaöljyn tilalle voit aivan hyvin käyttää vernissaa (=keitetty pellavaöljy), joka kuivuu nopeammin, eikä ole altis homeelle.

Olen aiemmin tällä palstalla kysellyt ja tarinoinut kaikenlaista liittyen Laatokan veneeseemme. Saimme viimein soitetuksi veneemme veistäjälle (Esko Laulajainen, Padasjoki). Hän muisteli, että vene olisi käsitelty (käsittääkseni myös ulkopuolelta) pinotexin ja tervan (2:1) sekoitukselta. Vene kuitenkin näyttää lakatulta ja on melko vaalea. Tekeekö kyseinen Pinotex-terva -sekoitus lakkamaisen pinnan? Mitkä seuraukset tällä sekoituksella on jatkokäsittelyjen kannalta eli voiko palata perinteisempiin (pellaväoljy-Teknoksen peruskylläste-terva) sekoituksiin?

Juttelin uudestaan veneentekijän kanssa. Hän oli vakuuttunut, että on käyttänyt pinotexia ja tervaa. Ensin tervan osuus on 1/3 ja pintaa kohden vähän suurempi osuus - ei kuitenkaan yli puolta. Omia veneitään hän käsittelee edelleen tällä tavalla. Hän myönsi, että pinotexissa on hieman "lakkaa" seassa mikä saa aikaan lakkamaisen pinnan.

• Laatokan veneemme sivut

Pinotexiakin on erilaista. Jotkut niistä (juuri ne joita ei olisi väliksi veneessä käyttää) muodostavat kalvomaisen pinnan, joka kyllä ehkä näyttää lakatulta. Sinänsä veistäjän konsti sekoittaa siihen tervaa muuttaa asiaa kyllä. Pelkkä kalvomainen Pinotex on huollon kannalta viheliäistä tavaraa.

Jos pinnasta imeytyy läpi terva-pellava-tärpätti-aspergooli-litku niin kyllä vaan. Sisäpuoli oli niin palanut että sinne ainetta varmasti menee, ulkopuolelle pitää kokeilla.

Jos pinta on lakkamainen, niin pelkän tervan laitto päälle on sottaista hommaa - kun se ei imeydy, niin se jää helposti tahmeaksi. Kun siinä taas on tervaa niin lakka ei tahdo pysyä. Ihan käyttökelpoinen vaihtoehto olisi jatkaa samalla aineellakin.

Kinkkinen juttu. Tietysti yksi vaihtoehto on vetää ulkopuoli kokonaan kuumailmapuhaltimella ja skraballa auki, se nyt ainakin on varma konsti ja voit jatkaa miten vaan. Jos haluat pitää pinnan lakkamaisena niin voisit yrittää lakata muutaman kerran vaikka Le Tonkinoisilla päälle, se tarttuu mitä ihmeellisimpien pohjien päälle.

Olen päättänyt lakata veneeni Le Tonkinois -lakalla. Lakkauksesta olen useilta tahoilta saanut samat neuvot, eli ei ohenneta ja välihionta ei välttämätöntä joka kerroksen välillä.

Mutta kyllästämiseen saadut neuvot oudoksuttaa. Lakan myyjä sanoi, että pellavaöljyä ei nimenomaan kannata ohentaa. Hänen mukaansa pellavaöljyn molekyylirakenne ei ohentamisesta muutu, eikä näinollen imeytymiskyky puun solukkoon parane. Samalla myyjä varoitti, että ohennin saattaa haihtuessaan tehdä kalvon, joka estää uuden öljyn imeytymisen.

Pitääkö paikkaansa, eli vedänkö suoraan purkista kylmäpuristettua öljyä ja pyyhin vaan sitten ennen lakkausta ylimääräiset pois.

Myyjä ei ole ollut veneasioista oikein perillä. Raaka pellavaöljy homehtuu sellaisenaan veneessä ruman mustaksi ja sitä varten käytetään näitä tärpättiä, aspergolia ja muita. Kotosalla leikkuulautaa kyllästäessä kelpaa toki pelkkä öljykin, mutta ei veneessä.

Tonkinois-lakkaahan ei ohenneta, mutta kylläste siellä alla on syytä olla sitä tavallista lahomyrkyllä terästettyä pellavaöljyä.

Kyllästin Impregillä mäntyveneen rungon ulkoapäin. Kyljet eivät imeneet Impreg 1:stä juuri lainkaan, pohja veti jonkun verran. Vene on rakennettu myyjän mukaan vuonna -80, ja joka kevät (viimeiset 8 vuotta) kyllästetty sisältäpäin. Voiko se siis olla niin hyvin kyllästetty ettei se vedä sitä, vai olisiko minun pitänyt hioa kylkiä vielä enemmän? Hioin kylkiä 180:lla paperilla sileäksi sen jälkeen kun olin poistanut lakan kuumailmapuhaltimella. Pohja raavittin skraballa ja sen jälkeen hiottiin epäkeskokoneella.

Jos lakka on poistettu kuumailmapuhaltimella ja vain vähän hiottu pintoja niin luultavin syy kyllästeen imeytymättömyydelle on, että puussa on ollut vielä lakkaa estämässä imeytymistä.

Toinen juttu on, että Impreg kuivuu niin nopeasti että jos pari ensimmäistä kerrosta on päässyt kuivahtamaan pintaan niin se kyllä estää lisäkyllästeen pääsyn puuhun.