Puuveneiden kaariin liittyvät korjaukset

Puuvenetohtorin vastauksia, aiheina kaariin liittyvät korjaukset. Veistokaaret, painokaaret, kaarien uusiminen ja vahinkojen arviointi

 

Minulla on vuonna 1963 rakennettu mahonkinen tuulilasi vene. Vene on limisaumainen ja 5,3 metriä pitkä. Veneen kaarista noin puolet on huonossa kunnossa (poikki, välistä puuttuu paloja jne.). Täytyykö kaaret vaihtaa uusiin vai voiko kaarista poistaa huonot osat ja laittaa niiden tilalle jatkopalat esim. liimaamalla? Pitääkö kaaret niitata kiinni sivu- ja pohjalautoihin tai onko mitään muuta kiinnitystapaa jossa lautojen läpi ei tarvisi porata reikiä (ruuvit tms.). Voiko entiset niitit jättää paikoilleen ja kiinnittää uudet kaaret niihin? Alkuperäisten kaarien niitien kannat on tapitettu vesirajan yläpuolisilta alueilta.

Kaaria voisi kyllä korjata ehdottamallasi tavalla, mutta parempaan tulokseen pääsee ja todennäköisesti paljon vähemmällä vaivalla uusimalla kaaret kokonaan. Entisiä niittiä ei voi käyttää ja kaaret on luonnollisesti niitattava kiinni laudoitukseen. Ruuveja voi käyttää, mutta niittaamalla saavutetaan vahvempi rakenne. Jos tapit onnistuu poistamaan varovasti voi kenties käyttää entisiä reikiä. Useimmiten tapinreiät nylppääntyvät ja on käytettävä jonkin verran suurempaa tappia ja reikiä.

Erikokoisia tulppa- ja reikäporia saa hyvin varustetuista rautakaupoista.

1. Jokunen kaari pitäisi uusia. Mikä olisi hyvä kaarimateriaali ja mistä kannattaisi etsiä pk-seudulla?
2. Kannattaako uusia kaaria kyllästää ennen höyrytystä ja kiinnilaittoa?
3. Paikkaanko pohjassa joissain lautojen saumoissa olevat raot (max 5mm) ennen vai jälkeen kyllästyksen/maalauksen? Mikä aine olisi hyvä paikkaukseen?
4. Mistä saa uusia niittejä kaarien kiinitykseen?
5. Tehdäänkö veneen rungon kyllästys ennen uusien kaarien kiinnitystä vai vasta kaarien kiinityksen jälkeen?

Laitetaanpas kysymykset ja vastaukset järjestykseen:

: 1. Jokunen kaari pitäisi uusia. Mikä olisi hyvä kaarimateriaali ja mistä kannattaisi etsiä pk-seudulla?

Alkuperäiset ovat luultavasti olleet saarnea tai valkotamea. Molempia löytyy Malmin Puukeskuksesta, saarnea on saanut jopa melko tuoreena, jolloin sen taivuttaminen on verrattain helppoa. Ehdottaisin saarnea.

: 2. Kannattaako uusia kaaria kyllästää ennen höyrytystä ja kiinnilaittoa?

Enpä kyllästäisi jos aiot kyllästää koko veneen. Kyllästetyn kaaren höyrytysaikoja pitää pidentää ja höyryttäessä kylläste saattaa "kiehahtaa" pintaan niin kiinni että lisäkyllästys vaikeutuu.

: 3. Paikkaanko pohjassa joissain lautojen saumoissa olevat raot (max 5mm) ennen vai jälkeen kyllästyksen/maalauksen? Mikä aine olisi hyvä paikkaukseen?

TÄT tai Proof ovat passeleita aineita ja ne kannattaa vetää paikalleen vasta juuri myrkkymaalin alle. Muut maalit tarttuvat niihin huonosti.

: 4. Mistä saa uusia niittejä kaarien kiinitykseen?

Seppälän Venetarvikkeesta nyt ainakin. Ota yhtä kokoa paksumpia kuin alkuperäiset niin voit niitata kaaren kiinni vanhoista rei'istä ja niitinreikä pysyy silti tiiviinä.

: 5. Tehdäänkö veneen rungon kyllästys ennen uusien kaarien kiinnitystä vai vasta kaarien kiinityksen jälkeen?

Pääset helpommalla kun kyllästät kaiken kerralla eli vasta kaarien kiinnityksen jälkeen. Isot osat, jotka haittaavat pääsyä rungon kimppuun (kuten esim. moottorikaivon vanerit) kannattaa kyllästää ja lakata erillään, mutta muuten kyllästys on hyvä tehdä mahdollisimman valmiiseen pintaan. Ensinäkin se on helpompaa ja toisekseen ei ole mitän järkeä lähteä porailemaan ja työstämään jo kyllästettyä pintaa, koska kyllästämätöntä puuta paljastuu helposti alta ja joudut tekemään kyllästyksen kahteen kertaan.

Amerikassa on käytetty douglaskuusta (douglas fir) veneen kölipuihin, veistokaariin ja steeveihin. Se on jonkin verran raskaampaa ja lahonkestävämpää kuin mänty, mutta hyvälaatuinen ja hommaan valikoitu männyn sydänpuu käy tähän hommaan myös ihan hyvin. Sen sijaan tavallista lähikaupan apulannalla kasvatettua kakkosnelosta en laittaisi veneeseen ylipäänsä ollenkaan. Mänty siis käy hyvin tähän tarkoitukseen, mutta laadun kanssa sopii olla tarkkana.

Mänty siis on melko hyvin samalla viivalla, tosin se halkeaa veistokaarissa melko tavalla helposti joten syiden suuntaa kannattaa tarkkailla huolella. Myös douglaskuusi halkeaa samalla tavoin kuin mänty, mutta ei ihan yhtä helposti.

Toinen vaihtoehto on valkotammi, josta voi tehdä sekä painokaaria että veistokaaria. Senkin laadun suhteen kannattaa olla tarkkana: hyvä mänty voi olla hyvinkin parempaa kuin huono tammi. Kumpaakaan käytettäessä valmiissa kaaressa ei saisi olla pintapuuta jäljellä, koska se ei kestä lahoa mitenkään erityisen hyvin.

Varsinaista haittaa materiaalin vaihdosta ei ole ja käytettäessä hyvää männyn sydänpuuta huolellisen kyllästyksen kera pitäisi tuloksen olla aika tavalla samalla viivalla douglaskuusen kanssa. Jos kaarissa on erityisen kurvikkaita muotoja voit ehkä lisätä kaaren paksuutta (sisäkurvin puolelle) hiukan.

Vielä varoituksen sana: en ole itse käyttänyt douglaskuusta, mutta lukemissani lähteissä se mainitaan hyvin usein samoihin käyttötarkoituksiin ja kohteisiin kuin eurooppalainen mänty.

Jos kaaria ei todellakaan ole enempää poikki, ei korjaustyöllä ole hengenhätää. Suosittelen kuitenkin niiden korjaamista pikapuoliin, koska vauriolla on taipumusta levitä varsinkin jos veneesi on perämoottorisellainen, jolla mennä rytkytellään tukka putkella aallokossa. Kiire tulee tässä tapauksessa siitä, että laho leviää kaarista laudoitukseen, ja sitten onkin käsillä iso remontti.

Korjauksen voit tehdä joko vaihtamalla koko kaaren, asentamalla viereen ns. sisarkaaren tai laminoimalla katkenneeseen kohtaan riittävän pitkälti uutta kaarta.

Työkalun pitää olla riittävän painava, jotta sitä jaksaa pitää paikoillaan. Päässä pitää olla halkaisijaltaan n. 10 mm tappi, jonka päässä niitin kannan kokoinen upotus. Tapin tarkoituksena on ylettyä myös laudoitukseen upotetun niitin kantaan. Jos teet pientä soutuvenettä jossa niittejä ei ole upotettu niin tavallinen kirveenhamarakin riittää.

Yksin töitä tekevällä on usein vielä ns. polvirauta, muuten samanlainen vastinrauta jossa on päässä U:n muotoinen koukku, jotta voi itse pitää ulkopuolelta jalkaa vasten vastaan samalla kun niittaa sisäpuolelta.