Puuvene.net

Niin ja unohtui mainita, että kun koneen on käynnistänyt ja on vähän aikaa käynyt, alkaa lämmönvaijtimesta virrata paineella vettä muoviseen paisariin, kunnes alkaa vuotamaan korkin välistä, muovisäiliön painekorkin välistä ei koskaan tule tavaraa, siihenkin on korkki vaihdettu kerran.

Onko tietoa mikä painearvo nykyisessä korkissa, niitä on alle kilonkin, vois kokeilla 1,5kilon korkilla, ymmärrykseni mukaan alakorkki tulisi olla "jäykempi" kuin yläkorkki.

Mielestäni tuo "alakorkki" pitää olla tiivis ja ainostaan paisuntasäiliön korkki saa toimia varona.

Voisiko vaihtimen korkin korvata kiinteällä korkilla ja nostaa muovipaisaria ylemmäs? Autossahan on vaan tuo muovipaisari ja syylärissä ei ole edes korkkia.

Nimenomaan, vaihtimeen kiinteä korkki ja paisariin varokorkki.

Tätä täytyykin kokeilla. Musta tuntuu että irroitan vaihtimen talvella ja käytän koneistamossa, että laitetaan siihen tiivis korkki. Nyt kun asiaa tutkin oikein lampulla, niin näyttää siltä, että korkin kauluksessa on ihan pieni vuoto siinä mistä paisunta letku lähtee.

Näytti vaihtimen korkissa olevan pienellä 4psi, eli mitä se nyt on 0,2 bar.

Ja muovisäiliössä on 1.2bar korkki
Täytyypä keväällä hankkia uus kiinteä korkki vaihtimeen ja korjata ylivuotoputki. Täytyy myös hankkia uus 80 asteen termari. Jospa se sillä korjaantuisi. Tosiaan 10 vuotta tämän kanssa tapeltu, välillä pelaa, mutta välillä nesteet tuntuu häviävän höyrynä, mutta vuoto taitaa olla lopullinen syy. Kiitokset kaikille jeesistä!!

Mun mielestä kilon (15psi) korkki vaihtimeen, ja toi 4psi korkki paisariin. Kyllä se laajeneva neste on sieltä systeemistä ulos saatava, mutta ei liian helposti. Kilo painetta nostaa jo kiehumapistettäkin reilusti, minkä saattaa moni moottori jo vaatiakin ns. kuumien pisteiden takia.
E: täsmennän siis, jos jollekin on epäselvää... Silloin kun paisari ei ole paineellisen systeemin omana osana, niin se on vain paisuvan nesteen "välivarasto", eikä sen paineellisuudella ole mitään merkitystä. Kunhan sieltä pääsee pohjasta nesteet takaisin systeemin sen jäähtyessä. Erillisen paisarin korkki on siis koriste. On myös totetuksia, jossa paisari on osa paineellista systeemiä, mutta niissä on vain yksi korkki. Noiden systeemien yhdistelemisestä ilman älyä toiminnasta ei seuraa mitään hyvää.

Voihan olla, että tossakin on ollut kiinteä korkki alkujaan ja joskus joku laittanut ton 4psi korkin siihen. Kun kone mulle kulkeutui oli sen paisuntasäiliö pahvilaatikossa mukana. Kokeilin eka ilman sitä, mutta silloin ei pelannut ollenkaan, muovisäiliön kanssa pelasi jotenkuten. CC on varmasti oikeassa, tässä on sekoiltu turhaan korkkien kanssa.

ms.venla kirjoitti:En siihen kansipahviin usko, kun kuitenkin on kone vaihtunut tässä välissä

Elikkä molemmissa samaa vikaa?

Kummassakin koneessa esiintynyt samaa vikaa samoilla marinointiosilla. Eikai voi olla niin huono tuuri, että kummastakin olisi kansipahvi mennyt, varsinkin kun toinen oli remontoitu kone. Se kyllä selittäisi oireet, mutta toisaalta ei esiinny kuplimista eikä ropinaa paisarissa. Paine niissä tuntuu olevan normaali.

Jos on painekorkki ennen paisaria niin se on vaan säiliö. Passiivinen nesteenkeruulaite. Elikkä merkityksetön. Nyt, kun ajokausi on tauolla kuitenkiin, niin pienin minkä voit tehä on kunnon laitteilla mittaa puristukseg ja ohivirtaukset moottorista. Jos edellinen on vielä tallessa, niin ota sieltä kansi pois ja tarkista, miksi se oireili.
Vetäisin tässä melko hakuammunnalla, mutta mielestank tapahtumaketju on melkolailla sellainen:

Marinointivehkeissa jokj pikkuhäikkä( nestee vähissä, vuotava kennosto, ilmalukko, kasattu väärin, pakokäyrä tukossa yms)
Moottori kävi kuumaksi ja kansipahvi otti siipeensa
Vaihtetti moottori
Moottori kävi kuumaksi ja kansipahvi otti siipeensa

Mitä tekisin, perusjutut ( tulo/menolinjat tarkistettu, ventiili tarkistettu, merivesipumppu tarkistettu, impelleri uusittu, ei vuotoja missään ja letkuissa ei oo taipumia ja ahdistelevia mutkia, vedenotto ei nousee vauhdissa vedesta ja merivesikaivo on poistettu välista koeajoissa) jo tehty ilmeisesti:

Suuttimet pois- muutenkin hyvä tatkistuttaa välillä ja vaihtaa tiivisteet sylentikannen ja suuttimen välistä( jos on hehkut, nii hehkureikien kauttaa onnistuu myös)
Siihen tarkoitettuilla kunnon vehkeilla puristusmittaus/ koeponnistus, jos kaikki on kunnossa, niin
Jäähdytysjärjestelmän purku, pilliston koeponnistus, kasaus tehtaan ohjeiden mukaisesti.
Jos on valurautainen pakokäyrä ja sisältä ruostehiluinen ja " kyllä tä pitäis toimii jos vaijerilla rassaa" , vaihtoon. Ruosteisia pakokäyriä on melko vaikee koeponnistaa, mutta pakokaasujen paine ja nlämpö estaavat melko tehokkaasti veden virtausta, jos ne pääseevat turha aikaisin sekoittumaan veten.


Edit: luin ketjun vielä kerran läpi. Sun mallisessa pakosarja/ lauhdutin yhdistelmassa on olemassa hyvä todenmäköisyys, että pakosarjassa on halkema ja lämmetessä se avautuu sen verran, että alkaa puskee pakokaasuja paisariin. Jos koko se järjestelmä on koeponnistamata ja tarkistamata, kannattaa se tehä ekaksi. Kuumalla konella tottakai.

Täytyy tehdä nuo toimenpiteet. Pakkohan jostain on löytyä vika.

Onko tietoa siitä kuluuko järvivessä kone väljäksi raakavesijäähdytteisenä 60 asteisena kuinka paljon nopeammin, kuin nyt tällä makeavesijäähdytyksellä 80 asteisena? kone on valurautaa, mutta kansi alumiinivalua. Vai ruostuuko lohko lopulta puhki?

Olen sellaisen merellä ajetun koneen nähnyt mistä kansi oli ruostunut puhki, mutta toisaalta täällä sisävesillä pyörii auton koneita raakavedellä jäähdytettyinä paljonkin. Vaikuttaako näihin käytetyt kierrokset vai mikä.