Vannasputken asennus

[kimsir]

Morjens

Pitäisi asentaa uusi vannasputki vanhan putken reikään ja tarkoittaa isomman reiän porausta. Liitekuvan mukainen lähtökohta ja tarkkasilmäinen näkee, että alkuperäinen vannasputki on asennettu hieman sivuun keskilinjasta, joitakin millejä.

DSC_0339.JPG

Meinasin yrittää keskittää uuden reiän tarkalleen keskelle mutta ei liene niitä helpoimpia porauksia. Mahtaako olla mitään järkeä yrittää saada reikä täsmälleen keskelle ja onko tuolla muutaman millin linjapoikkeamalla suurtakaan merkitystä veneen kulkusuunnan kannalta? Pitkäkölinen keskikokoinen Scylla kyseessä. Poraksi hommasin holkkimaisen n. 80 mm X 43 mm pitkän reikäporanterän pitkällä varrella ja aattelin tehdä 80 mm paksun ohjauskappaleen, jonka kiinnitän pulteilla steevin keskelle ja siitä sitten poraamaan. Vanha reikä mitä todennäköisimmin alkaa ohjausholkin jälkeen ohjaamaan ja viemään terää, vai mitenköhän siinä mahtaa käydä?


Kimmo

[Northling]

Moro

Oletko varma että reikä on sivussa vai onko vaan steevin ohennus toispuoleinen, kumpikin on Nybergin tuntien mahdollista?
Reiän keskittämiseksi voi liimata uutta puuta nykyisen reiän täytteeksi.

Nortti

[Mile]

Se akseli on voitu asentaa sivuun keskilinjasta ihan tarkoituksellakin; sillä voi kumota sivuun vetävää voimaa eli saadaan vene kulkemaan suoraan ilman ohjausta.

- Mile

[matti]

http://www.gartsideboats.com/faq/boring-long-holes.html

Em tavalla voit avartaa ja siirtää reikää.
Aikoinaan käytin menetelmää kun porasin Mary III:een vannasputken reijän, toimii loistavasti.
Hommaat vain 25-30mm pyöröteräksen pätkän johon poikittain esim 8mm reikä johon poran terästä teet terän ja se lukkoruuvilla kiinni, akselin toiseen päähän pultti tms johon saa porakoneen kiinni, laakereina käytin laudankappaleita joihin porasin sopivan tiukan reijän.
Kanki jota käytin on tavallista valssattua siis hieman soikea, muttei haittaa.
On vielä tallessa, saisit lainaksi, mutta on pitkä matka. 8\

Edit; käytin vain toispuoleista terää, poiketen em ohjeesta, sekin toimii kunhan syöttö on riittävän rauhallinen.

[venealeksi]

Parinmillin heitolla ei ole mitään väliä tuon kaltaisessa veneessä.
Rungon muotokin heittää symmetriassa todennäköisestui enemmän.

Vanhan reijän suurentamisen tekisin niin että terän edessä on ohjausputki joka on kiinni terässä.
Silloin terä seuraa paremmin vanhaa reikää.
Varsinkin spiraalimalliset terät voi lähtee haukkaamaan sivulle vanhaan reikään poratessa.

Terä voisi olla vaikka oksapora joka "Jyrsii" reijän isommaksi.

Aleksi

[kimsir]

Vinous tuli ajatuksiin, kun tuttu kaveri havainnon esitti ja sanoi, että vinous saattaa vaikuttaa veneen kulkusuuntaan. Parin kesän kokemuksella vene ei moottorilla ajettaessa mene suoraan varsinkaan kovilla kierroksilla, vaan hakee vasemmalle. Ajattelin, että johtuu potkurista, rungon muodoista, tasapainosta jne... mutta kaverin huomio vannasputkeen liittyen johti mietintään, josko vannasputki onkin vinossa ja aiheuttaa osaltaan tuon kääntämisen moottorilla ajettaessa.

Pitää katsoa terkemmin tuota steevin veistojälkeä, josko kyseessä tosiaan on veistäjän käsiala tai siis periaatteessa on, kun veneen veistäminen perustuu "vapaan käden/perinteiseen" veistotaitoon, jossa mittausmenetelmät ei välttämättä ole olleet kaikilta osin millintarkkoja, kun niillä milleillä ei välttämätä ole merkitystä, kuten Aleksi totesi. Milen heittämä ajatus valmiiksi hieman vinoon asennetusta vannasputkesta pitää tsekata. Eipä heti tullut mieleen, että niinkin on tehty ja sillä yritetty kumota potkurivirtausten aiheuttama kääntyminen.

Steevi on onneksi kovaa eikä lahoa ole havaittavissa, joten siltä osin porauksen voi porata milloin vaan.

Selväksi kävi, että porauksessa pitää käyttää pitkittäistä ohjausputkea. Tuli jo hommattua se reikäporanterä, joten yritän aluksi käyttää sitä, jottei investointi mene hukkaan. Nimittäin, noista esille tuomistanne ideoista aattelin, josko sorvaisin siihen reikäporaan tiukan 200 mm pitkän ja hieman vanhaa reikää ohuemman tammitapin ja sillä yrittäisin porata reiän isommaksi? Vois toimia, kunhan tammitappi ei kitkaa steevin seinämiin. Jos tuo menetelmä ei toimi, niin testaan noilla vaihtoehtoisilla keinoilla.

Viikonlopulla aattelin porailla, niin sais kyllästeen (lyijymönjästä erottunutta raakaa pellavaöljyä) pariksi kuukaudeksi imeytymään steeviin. Tiivistän uuden vannasputken Sika-massalla.

Pistän porauksesta kuvaraportin viikonlopulla

Kiitokset


Kimmo

[Northling]

Moro

Kyllä se veneen kääntyminen koneella vedettäessä varmaankin eniten johtuu potkurista ja se pyörimissuunnasta. Pitää hommata tuplakoneet, joissa on vastakkaiset pyörimissuunnat tai duoprop

Pellavaöljy ja sika yhdessä on sitten kysymysmerkki ? Olen havainnut että liian hyvin kyllästetyssä puussa alkaa kaikki PU-massa pehmenemään.
Keväällä oli ihan normisti kuivuneita saumoja steevissä ja nyt syksyllä/talvella huomasin että massa on pehminnyt sormia suttaavaksi? Olen noita laudan päitä uittanut pellavaöljyllä sisältä ja ulkoa.

Nortti

[Qubik]

ton sikafleks osion vois jättä laittamatta ja käyttää vaikka tervaa sen sijan. Jo moottoriöljykin pehmittaa sikaflexin puuroksi lasikuituveneiden vannasputken tiivistyksissa. Pellavaölju, kun on vielä paremmin tunkeutuva.

[venealeksi]

Tarkennetaan hiukan.
Eli se onko potkuriakseli keskellä ja suorassa on tietysti tärkeätä.
Vertailupiste vaan ei ole köli.
Potkuriakselin tulisi olla keskellä lateraalipinnan keskipistettä niin silloin potkurin työntövoima pyrkii tuuppaamaan venettä kokolailla suoraan. Kunnes tulee aalto ja lateraalipinta muuttuu.
Veneen muoto symmetria pituus suunnassa ja pinnan epäpuhtaudet vaikuttaa kanssa. Mutta ei mennä sinne saakka.

Eli 2mm rungon muodossa veneen palteessa noin 1m päässä veneen keskilinjasta saa vipuvartta ja vaikuttaa suoraan kulkemiseen.

Koitin raapustaa kuva aiheesta.

Tätä voi kokeilla helposti veneen liukuessa.
- Laita mela veneen laidalta veteen niin saat suuren kääntymisvoiman.
- Laita sama mela veteen veneen keskellä samassa asennossa niin vene tuskin kääntyy tai ainakin hitaammin.

[attachment=0]Epäsymmetria.jpg[/attachment]

Aleksi

[matti]

Vinous tuli ajatuksiin, kun tuttu kaveri havainnon esitti ja sanoi, että vinous saattaa vaikuttaa veneen kulkusuuntaan. Parin kesän kokemuksella vene ei moottorilla ajettaessa mene suoraan varsinkaan kovilla kierroksilla, vaan hakee vasemmalle. Ajattelin, että johtuu potkurista, rungon muodoista, tasapainosta jne... mutta kaverin huomio vannasputkeen liittyen johti mietintään, josko vannasputki onkin vinossa ja aiheuttaa osaltaan tuon kääntämisen moottorilla ajettaessa.


Kimmo

Veneessäsi on oikeakätinen potkuri?
Niin on minullakin ja vene alkaa kääntyä vasemmalle, niinkuin muutkin oikeakätisellä potkurilla varustetut.
Siis ei pidä olla huolissaan!

Tulee mieleen työvene jossa kaksi konetta perälaudassa, normaali tilanne ;oikea oikeakätisellä potkurilla ja vasen vasenkätisellä, kun varaperät loppuivat laitettiin vasempaan koneeseen oikeakätinen perä, niin jo huomasi miten potkurien sivuttaisveto vaikuttaa.

[kimsir]

Juu, oikeakätinen potkuri on ja vasemmalle vie. Aiempi veneeni oli Fodimar ja sen kanssa testailin painonvaihtoa perässä siirtämällä kehon painon puolelta toiselle ja tällä keinolla sain ohjailtua mukavasti veneen kääntymissuuntaa loivin kaarin. Scyllassa en muistaakseni vielä ole tätä kokeillut. Liittynee osittain samaan sisältöön, mitä Aleksin hieno graafinen esitys kertoo.

Eikä Sikaa tiivisteeksi. Olen myös havainnut pellavaöljyn pehmentävän Sikamassoja. Alunperin sisäpuolella putken ympärillä on tiivisteenä steeviä vasten vannasputken ympärillä iso klöntti sulatettua pikeä. Laakeripesän laipan ja vannasputken tiivisteenä oli tiivistysaineena käytetty jotain harmaata kumimaista tiivistemassaa ja sitäkin vain noin 50 mm matkalta putken päästä sisäänpäin, ei koko putken matkalta. Tämä massa ei ollut pehmentynyt pellavaöljystä. Mitähän lienee vuonna -82 käytetty, kun oli vielä irroittettaessakin tiivis ja napakka rakenteeltaan?

Tervaa, Ettania, Pikeä, liitukittiä, Aleksin Pehmokittiä..... jotain näistä tiivisteeksi tai joku sopiva sekoitus eri mömmöistä,,,, ehkä sellukuidulla paksunnettu terva toimis näppärimmin, kun se pysyy sopivan tarttuvana ja pehmeänä ilman lämmitystä. Laakeripesän ja steevin väliin tiivisteeksi sitten sikaa, jonka alla on lyijymönjä ja primeri, niin ei sitten pehmene pellavaöljystä. Epoksiliimaus vois olla myös luja ja tiivis keino, jos liimaa laittais ainoastaan noin 50 mm matkalta, ettei liimaisi koko pinnaltaan, jolloin sen sais vielä helpommin irti?



Kimmo

[kimsir]

Nyt on steeviin suurennettu uudelle vannasputkelle reikä. Oheisella (liitekuva)

DSC_0349.JPG

työkalulla homma sujui helposti. Terva tuoksui poratessa, joten tervaa siellä on ollut tiivisteenä ja sitä sinne pitänee laittaa. Uusi reikä on n. 2 mm suurempi, kuin vannasputki, joten tiivistemömmöä ei kauheasti sinne mene.

Kimmo

[kimsir]

Moi


Olen linjannut veneen akselin ja moottorin keskenään tarkasti, mutta vannasputki on levyssuunnassa n. 1 mm toispuoleinen. Vannasputken pituus on 800 mm ja sisähalkaisija on 37 mm, akselin paksuus 25 mm. Akselin ja vannasputken seinämien väliin jää periaatteessa 6 mm, joka suuntaan mutta nyt tuo millin heitto tuottaa harmia, koska teoisella sivulla on n. 7mm ja toisella n. 5 mm väljää, suhteessa vannasputken sisäseinämään. Aiheuttaako tuo millin heitto "blackjack" tiivisteen, kuin myös perälaakerin epätaisaista kulumista, vai onko tuolla millin heitolla akselin ja vannasputken välillä ylipäätään mitään merkitystä?

Tietysti pitäisi ottaa moottori irti ja porailla kiinnitys-/ säätömutterien reikiä hieman isommiksi, niin saisi lisää säätövaraa, koska säätövarat on käytetty, eikä se moottori liiku sivusuunnassa milliäkään. Testattu on. Tai sitten sitä vannasputkea pitäisi vajaan millin verran kiilata, jotta saisi sen akselin siihen keskelle. Sinäkin on omat hankaluutensa, joten en tekisi mitään, jos ei ole pakko.

Tämä on kiinnostava kysymys siinä mielessä, kun linjaus pitää vielä tarkistaa vedessä ja ilmeisen tunnetusti puuveneet muuttaa muotoaan jatkuvasti ja siksi säätöjä pitää tehdä aina vuosihuoltojen ja vesillelaskun yhteydessä, niin miten voi tietää missä asennossa akseli on suhteessa vannasputkeen, jos ja kun niitä säätöjöä sitten vedessä tehdään? Että onko sillä millillä merkitystä?


Meret taitaa kuivaa ennen, kuin vene on taas vesillelaskukunnossa:D


Kimmo

[Northling]

Moro

Just edellispäivänä oli kaverilla apuna rihtaamassa konetta, joka oli konepetiremontin jälkeen ollut parivuotta 5-7 mm sivussa.
Kaveri poras koneen tyynyjen reikiä soikeaksi että kone liikkui sivusuunnassa. Vielä jäi millin heitto, mutta kaveri meinas et ei se enää haittaa kun toimi hyvin isommallakin heitolla.
Tässä veneessä on vannasputki selvästi vinossa ja uusi konepukki oli tehty tarkasti keskilinjaan, mutta säädöt ei riittänytkään. Vieläkin olsi tarvinnut ottaa 10 mm toiselta puolelta pukista pois ettei koneen kiinnityskorvan pultti hakkaa konepukkiin. No toisaalta äkkiäkös se siihen kolon itselleen takoo.

En olis millin heitosta huolissani. Eihän se kuitenkaan mitenkään täristä. Sitä varten se kumi letku siinä boxin ja vannasputken välissä on, että joustaa siitä.

Nortti

[kimsir]

Joo, niin mäkin tuumin, että ei varmaan mikään paha mittavirhe. Kattellaan tää kesä ja sitten johtopäätöksiä syksyllä.



kimmo