Päivää kaikki,
Olen tässä suunnitellut moottoriveneen rakentamista epäortodoksisesti vaneri-epoksi-menetelmällä. Ainakin piirrustuksia tuntuu maailmalla olevan tarjolla satoja. Itse olen tykästynyt Glen-L:n antiin. Olisin ollut utelias, onko joku Suomessa ryhtynyt moiseen hommaan ja minkälaisia kokemuksia siitä on ollut.
T:Allan S. Tampereelta
kokemuksia vaneriveneen rakentamisesta?
-
allansan
- Viestit: 88
- Liittynyt: 10.10.2003 11:28
- Paikkakunta: Tampere
-
terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15.04.2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
Aina sitä vähän meilläkin osataan...
http://kotisivu.mtv3.fi/terho.halme/
Sivuilla oleva email-osoite ei enää toimi, käytä terho.halme@luukku.com
http://kotisivu.mtv3.fi/terho.halme/
Sivuilla oleva email-osoite ei enää toimi, käytä terho.halme@luukku.com
-
allansan
- Viestit: 88
- Liittynyt: 10.10.2003 11:28
- Paikkakunta: Tampere
kokemuksia vaneriveneen rakentamisesta
Niinpä onkin mielenkiitoisen näköisiä. Teetkö niitä itse, vai myytkö piirrustuksia. Ainakin tuo isompi vaikuttaa kiinnostavalta. Mitähän sen mitat lienee, kun tuo työtila on vähän nafti. Pituuden kanssa aina pärjää jotenkin, mutta leveys...(siis autotallin ovi). Teetkö muuten tai tietääkö joku, jos joku tekee tavallaan "framekits"ejä tämmösille tumpeloille. Ymmärtääkseni ainakin Seppälän venevarustamo tekee kyllä palasia, joka maksaa jotakin?
-
allansan
- Viestit: 88
- Liittynyt: 10.10.2003 11:28
- Paikkakunta: Tampere
kokemuksia vaneriveneen rakentamisesta
Jaa niin. Kun tässä kaikkea tulee mietittyä, niin onko jollain käsitystä siitä 1. miten epoksiliimaus ja esim. ovatrol käsittely sopii yhteen. Lähinnä mietin vaneriveneen sisäpuolta ja etenkin sen kaaria, jotka olisivat massiivipuuta. Heikentääkö ko.kyllästys epoksisaumaa? Jos epoksi epoksikapselointia käytetään, miten se pysyy vaneriveneen muotokaarissa. Epoksi ei kait kauheesti tykkää elämisestä.
2. onnistuuko muotokaarien teko epoksiliimatusta rimasta. Jossain oppaassa tehtiin köli tuolla tavalla.
3. Vanerin jatkaminen esim. Seppälän venevarustella: miten pitkää siitä voi tulla ja millaisella saumalla?
Allan S. Treelta
2. onnistuuko muotokaarien teko epoksiliimatusta rimasta. Jossain oppaassa tehtiin köli tuolla tavalla.
3. Vanerin jatkaminen esim. Seppälän venevarustella: miten pitkää siitä voi tulla ja millaisella saumalla?
Allan S. Treelta
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25.02.2005 11:44
Itse on pari vaneriveneprojektia takana. Molemmat itse suunniteltuja ja alusta pitäen tehtyjä.
Ensimmäinen oli ulkolaisesta pakkauslaatikkovanerista ja rakennus PU-vaahtolevystä polyesterihartsilla kokoon kasattu "sekasikiö" , pieni kaahailupaatti, joka syntyi parin kesän aikana hyvän kaverin avulla ... nyt jo kymmenisen vuotta liiterin takana taivasalla viettäneenä ei ainakaan vielä ole lahonnut vaikkakin sammaloitunut.
Toinen projekti lähti käyntiin kun löysin vanhasta High Speed Small Craft - kirjasta kaaviomaisen kuvan -60 luvun alun off shore moottori kilpaveneestä.
Rungon linjat piti piirtää uudelleen koska alkuperäisestä ei mitään mittoja ollut ... sitä varten piti tietenkin vähän opiskella sitä veneen suunnittelupuoltakin.
Rakennus alkoi kaarien väsäämisellä -95/-96 talvella, ja runkovalmiina oli jo -96 kesän lopulla.
Koska käytössä oli ilmainen työtila kodin lähellä piti runko mitoittaa että mahtuisi kapeasta oviaukosta ulos kyljellään ... kaariväliä vähän venyttämällä syntyi lisätilaa ohjaamotilaan.
Ihan replikaa en halunut, joten kansirakenteet ja hytin suunnittelin omien tarpeiden mukaan : nukkumatila istumakorkeudella kahdelle aikuiselle ja yhdelle pienemmälle, katettu/avoin ohjaamo - päädyin katettuun säiden takia.
Aikaa kului n. 1200 miestyötuntia ( itse + isäukko) , ja koska tila ei ollut lämmin, rajoittui työskentely kesiin. Vesillelasku oli viime vuoden elokuussa.
Epoksia kului n. 100 kg ( west System) , maalia ja lakkaa Teknokselta.
En ole mikään puuvenepuristi, ja koska ammattinikin puolesta pidän puuta itsessäänkin komposiittimateriaalina, niin päädyin ilman tunnontuskia kokonaan korvaamaan puuosien kyllästyksen epoksikapseloinnilla - mentelmällä joka ollut käytössä jo -60 luvulta lähtien.
Vaneri sinänsä on oma tapauksensa, sen kyllästäminen perinteisin keinoin on lähes mahdotonta koska vanerin liimakerrokset estävät kyllästeen tunkeutumisen levyn läpi joka tapauksessa.
Vanerina käytin yksinomaan kotimaista koivuvaneria , 9mm pohjassa, n. 6mm kyljissä ja kansissa. Kannet päällystetty vielä vanerin päälle n. 5 mm mahonkilistoituksella. Lautakaarien kulmavahvikkeissa käytin kotikylän lentovaneria 10 mm.
Rahaa palanut moottoria lukuunottamatta n. 6 k€ , koneeksi tuli hommattua FNM ATM 155 ( 155 heppanen turbodiesel) ja vaihteeksi vähän käytetty Velvet Drive 72 V 1.99:1 , potkurina 4 lapanen 16 x 23 DAR 0,73 .
Paatilla pituutta 6.5 m , ja painoa lastattuna n. 1,5t ... vauhtia löytyy kuormasta riippumatta 30-31 sulmun verran , ja muuttuva v-kulmainen pohja antaa pehmeät kyydit isommassakin aallokossa.
Että kun uskoo itseensä, ryhtyy tuumasta toimeen, niin kyl se siit!
Valmiita piirustuksia löytyy Glen L :n lisäksi mm. http://www.clarkcraft.com/
Siitä muotokaarista ... oletko soutuvenettä tekemässä?
Lautakaarissa ei mitään ongelmaa ole epoksin kanssa. .. puun kosteuseläminen loppuu kun hengittäminen hidastuu epoksin takia.. Eihän se eläminen kaaduten puun tapauksessa muuta olekaan , kyllähän puu on viimeistään kaadettaessa kuollut.
Vanerista vielä sen verran että ainakin vedessä lilluviin osiin kannattaa käyttää koivua , ja mahdollisimman ohutviiluista, jolloin viilukerrosten turpoaminen vähäisintä. Ohuin viilu löytyy lentovanerista , ns. tavallinen / venevanerissa normaalisti viilun paksuus 1,2mm - siis koivutavarassa.
Ensimmäinen oli ulkolaisesta pakkauslaatikkovanerista ja rakennus PU-vaahtolevystä polyesterihartsilla kokoon kasattu "sekasikiö" , pieni kaahailupaatti, joka syntyi parin kesän aikana hyvän kaverin avulla ... nyt jo kymmenisen vuotta liiterin takana taivasalla viettäneenä ei ainakaan vielä ole lahonnut vaikkakin sammaloitunut.
Toinen projekti lähti käyntiin kun löysin vanhasta High Speed Small Craft - kirjasta kaaviomaisen kuvan -60 luvun alun off shore moottori kilpaveneestä.
Rungon linjat piti piirtää uudelleen koska alkuperäisestä ei mitään mittoja ollut ... sitä varten piti tietenkin vähän opiskella sitä veneen suunnittelupuoltakin.
Rakennus alkoi kaarien väsäämisellä -95/-96 talvella, ja runkovalmiina oli jo -96 kesän lopulla.
Koska käytössä oli ilmainen työtila kodin lähellä piti runko mitoittaa että mahtuisi kapeasta oviaukosta ulos kyljellään ... kaariväliä vähän venyttämällä syntyi lisätilaa ohjaamotilaan.
Ihan replikaa en halunut, joten kansirakenteet ja hytin suunnittelin omien tarpeiden mukaan : nukkumatila istumakorkeudella kahdelle aikuiselle ja yhdelle pienemmälle, katettu/avoin ohjaamo - päädyin katettuun säiden takia.
Aikaa kului n. 1200 miestyötuntia ( itse + isäukko) , ja koska tila ei ollut lämmin, rajoittui työskentely kesiin. Vesillelasku oli viime vuoden elokuussa.
Epoksia kului n. 100 kg ( west System) , maalia ja lakkaa Teknokselta.
En ole mikään puuvenepuristi, ja koska ammattinikin puolesta pidän puuta itsessäänkin komposiittimateriaalina, niin päädyin ilman tunnontuskia kokonaan korvaamaan puuosien kyllästyksen epoksikapseloinnilla - mentelmällä joka ollut käytössä jo -60 luvulta lähtien.
Vaneri sinänsä on oma tapauksensa, sen kyllästäminen perinteisin keinoin on lähes mahdotonta koska vanerin liimakerrokset estävät kyllästeen tunkeutumisen levyn läpi joka tapauksessa.
Vanerina käytin yksinomaan kotimaista koivuvaneria , 9mm pohjassa, n. 6mm kyljissä ja kansissa. Kannet päällystetty vielä vanerin päälle n. 5 mm mahonkilistoituksella. Lautakaarien kulmavahvikkeissa käytin kotikylän lentovaneria 10 mm.
Rahaa palanut moottoria lukuunottamatta n. 6 k€ , koneeksi tuli hommattua FNM ATM 155 ( 155 heppanen turbodiesel) ja vaihteeksi vähän käytetty Velvet Drive 72 V 1.99:1 , potkurina 4 lapanen 16 x 23 DAR 0,73 .
Paatilla pituutta 6.5 m , ja painoa lastattuna n. 1,5t ... vauhtia löytyy kuormasta riippumatta 30-31 sulmun verran , ja muuttuva v-kulmainen pohja antaa pehmeät kyydit isommassakin aallokossa.
Että kun uskoo itseensä, ryhtyy tuumasta toimeen, niin kyl se siit!
Valmiita piirustuksia löytyy Glen L :n lisäksi mm. http://www.clarkcraft.com/
Siitä muotokaarista ... oletko soutuvenettä tekemässä?
Lautakaarissa ei mitään ongelmaa ole epoksin kanssa. .. puun kosteuseläminen loppuu kun hengittäminen hidastuu epoksin takia.. Eihän se eläminen kaaduten puun tapauksessa muuta olekaan , kyllähän puu on viimeistään kaadettaessa kuollut.
Vanerista vielä sen verran että ainakin vedessä lilluviin osiin kannattaa käyttää koivua , ja mahdollisimman ohutviiluista, jolloin viilukerrosten turpoaminen vähäisintä. Ohuin viilu löytyy lentovanerista , ns. tavallinen / venevanerissa normaalisti viilun paksuus 1,2mm - siis koivutavarassa.
Mile