Kyllästäminen
-
jansix
- Viestit: 578
- Liittynyt: 25.12.2003 20:24
- Paikkakunta: oulu
- Viesti:
-
Kinde
- Viestit: 793
- Liittynyt: 25.11.2003 14:43
ainakin se hemlösa rus oli kuusesta. Mut oliko sen esikuva mitä puuta? ei mulla oo tiedossa. olis kiva tietää että mitä puuta se vironlahden viikinkivene oli.
Siinä muuten kylkilaudat ei noudata ollenkaan samaa suuntaa kokkapuun kansa, mitä täällä on keskusteluissa esitetty viikinkiveneiden tunnusomaiseksi rakenteeksi.
Siinä muuten kylkilaudat ei noudata ollenkaan samaa suuntaa kokkapuun kansa, mitä täällä on keskusteluissa esitetty viikinkiveneiden tunnusomaiseksi rakenteeksi.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Tuosta viikinkivene Hemlösa Rusista tulikin mieleeni että ensimmäiset kokemukset purjehtimisesta sain Fredrik Koivusalon purkkarissa kesällä 1980 vanhalla viikinkien (varjagien) etappipaikalla. Tosin Fredrik purjehti silloin kusilaitupuisella veneellä joten sitä oli tarpeetonta kyllästää - miehistö sen sijaan oli todellakin umpikyllästettynä kipparia myöten ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
hannuvartiala
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15.06.2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Rusin esikuva, Lapurin saaren luota löydetty hylky, oli rakennettu tammesta:
http://www.qnet.fi/rus-project/The_Lapuri_find.html
"The ship is built of oak."
Hannu
http://www.qnet.fi/rus-project/The_Lapuri_find.html
"The ship is built of oak."
Hannu
-
JLN
- Viestit: 266
- Liittynyt: 10.08.2004 17:02
- Paikkakunta: Porvoo
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Hyviä kysymyksiä ja varmasti paikkaansa pitäviä toteamuksia.
Tuo toteamus syistä kuusen pitämiseen ongelmallisena veneenrakennuspuuna on varmasti aika lähellä oikeaa.
Kysymys absoluuttisen painolisäyksen mittaamisesta vaikkapa kuukauden kuivumisen jälkeen on hyvä mutta mikä sitten olisi oikea aika kun ajatellaan että puuvene ei ole kertakäyttötuote muutaman vuoden elinkaarella. Pitäisikö aika olla 15 vuotta? Mutta varmasti kuukausi on parempi kuin heti suoritettu mittaus. Nuo Edgarin testit mistä lainailin oli tehty tosiaankin upottamalla mutta hän myös kertoi 48 tunnin sivelytesteistä joissa mainitsi kuusen käyttäytyvän männyn pintaosan tavoin - siis kyllästeen imeytymisen olevan jonkin verran huonompaa kuin upotustestissä. Enkä minä suinkaan pidä Edgarin testejä minää VTT luokan testeinä vaan lähinnä suuntaa-antavina kokeiluina.
Samoten kysymys ohenteen osuudesta painoprosentissa on hyvä ja siitä kauttahan tullaankin sitten että mikä ohenne? Pineeni tärpätti on vain pineeniä ja se Oulutärpätti on alunperin pineeniä/kareenia 60/40 suhteessa. Ja sitähän et periaatteessa saa enää mistään kaupallisesti. Sinänsä kareeni on niin jytkyä tavaraa (vaikka on puusta tislattua tavaraa) että sen säilyttäminenkin on ongelmallista. Tulee limsapullosta läpi että hurahtaa ja jos pyyhit kareenirätillä vaikkapa moran muovipään niin se menee pehmeäksi. Pelkällä kareenilla pystyy viemään esim. pellavaöljyn 20 millisen laudan läpi muutamissa kymmenissä minuuteissa mikä ei esim. pelkällä pineenillä onnistu. Eikä kareenin ole todettu olevan vaaralista puulle. Oulutärpätti on sitten tuosta väliltä ja taatusti parempaa kuin pelkkä pineeni. Yhdessä vaiheessa markkinoilla oli pieniä eriä "Oulutärpättiä" mutta käsittääkseni siinä oli kyse mineraalitärpätillä lantratusta pineenistä. Ja mineraaliöljypohjaisen tärpätinhän kerrotaan olevan suorastaan myrkkyä puunsolukossa - viittaan tällä ilmiöön nimeltään öljylaho (tosiasiassa puun haurastumista). Ja tästä taas tulikin mieleeni että minkähänlaista kyllästämisainetta olisi jonkinverran käytetty mäntyöljy - voisi olla ominaisuuksiltaan aika lähellä pellavaöljyä mutta hajuhan on suorastaan karmea. Mutta pelittää polttoaineena ihan hyvin ;)
Vakavuusasteeltaan tämmöinen hauska kinaaminen ja ainakin minun osaltani hieman kieli poskessa kirjoittelu on vain metkaa ja joskus jopa hyödyllistä ajanvietettä. Joku voi sen ottaa vakavamminkin mutta mitäpä se haittaa.
Seuraava veneeni oli se sitten ostettu tai itse tehty voi olla tehty männystä, kuusesta, mahongista tai sitten tammesta (semmoinen olisi kiikarissa) mutta mikäli joudun tai saan sen kyllästää niin käytän pellavaöljyä, peruslahonsuojaa. sitä a... mitä se nyt olikaan ja ehtaa itse sekoittamaani Oulutärpättiä.
ps. kun tein Bertta-Lottaan luukun kannen niin laitoin vanerin päälle koemielessä kuusirimat ja kyllästin sen sitten em. aineilla, niin muutaman päivän aikana ( joku 3-5 sivelyä/pv) tavaraa imeytyi varmasti tarpeeksi ennen kuin pellavaöljyä alkoi jäämään pintaan.
Ja senkin huomion tein että mikäli lakan ohentaa Oulutärpätillä niin sen kuivuminen saumojen päällä vie pidempää kuin mineraali- tai pineenitärpätillä ohennetun. On sen verran ärtsympää kamaa ;)
Tuo toteamus syistä kuusen pitämiseen ongelmallisena veneenrakennuspuuna on varmasti aika lähellä oikeaa.
Kysymys absoluuttisen painolisäyksen mittaamisesta vaikkapa kuukauden kuivumisen jälkeen on hyvä mutta mikä sitten olisi oikea aika kun ajatellaan että puuvene ei ole kertakäyttötuote muutaman vuoden elinkaarella. Pitäisikö aika olla 15 vuotta? Mutta varmasti kuukausi on parempi kuin heti suoritettu mittaus. Nuo Edgarin testit mistä lainailin oli tehty tosiaankin upottamalla mutta hän myös kertoi 48 tunnin sivelytesteistä joissa mainitsi kuusen käyttäytyvän männyn pintaosan tavoin - siis kyllästeen imeytymisen olevan jonkin verran huonompaa kuin upotustestissä. Enkä minä suinkaan pidä Edgarin testejä minää VTT luokan testeinä vaan lähinnä suuntaa-antavina kokeiluina.
Samoten kysymys ohenteen osuudesta painoprosentissa on hyvä ja siitä kauttahan tullaankin sitten että mikä ohenne? Pineeni tärpätti on vain pineeniä ja se Oulutärpätti on alunperin pineeniä/kareenia 60/40 suhteessa. Ja sitähän et periaatteessa saa enää mistään kaupallisesti. Sinänsä kareeni on niin jytkyä tavaraa (vaikka on puusta tislattua tavaraa) että sen säilyttäminenkin on ongelmallista. Tulee limsapullosta läpi että hurahtaa ja jos pyyhit kareenirätillä vaikkapa moran muovipään niin se menee pehmeäksi. Pelkällä kareenilla pystyy viemään esim. pellavaöljyn 20 millisen laudan läpi muutamissa kymmenissä minuuteissa mikä ei esim. pelkällä pineenillä onnistu. Eikä kareenin ole todettu olevan vaaralista puulle. Oulutärpätti on sitten tuosta väliltä ja taatusti parempaa kuin pelkkä pineeni. Yhdessä vaiheessa markkinoilla oli pieniä eriä "Oulutärpättiä" mutta käsittääkseni siinä oli kyse mineraalitärpätillä lantratusta pineenistä. Ja mineraaliöljypohjaisen tärpätinhän kerrotaan olevan suorastaan myrkkyä puunsolukossa - viittaan tällä ilmiöön nimeltään öljylaho (tosiasiassa puun haurastumista). Ja tästä taas tulikin mieleeni että minkähänlaista kyllästämisainetta olisi jonkinverran käytetty mäntyöljy - voisi olla ominaisuuksiltaan aika lähellä pellavaöljyä mutta hajuhan on suorastaan karmea. Mutta pelittää polttoaineena ihan hyvin ;)
Vakavuusasteeltaan tämmöinen hauska kinaaminen ja ainakin minun osaltani hieman kieli poskessa kirjoittelu on vain metkaa ja joskus jopa hyödyllistä ajanvietettä. Joku voi sen ottaa vakavamminkin mutta mitäpä se haittaa.
Seuraava veneeni oli se sitten ostettu tai itse tehty voi olla tehty männystä, kuusesta, mahongista tai sitten tammesta (semmoinen olisi kiikarissa) mutta mikäli joudun tai saan sen kyllästää niin käytän pellavaöljyä, peruslahonsuojaa. sitä a... mitä se nyt olikaan ja ehtaa itse sekoittamaani Oulutärpättiä.
ps. kun tein Bertta-Lottaan luukun kannen niin laitoin vanerin päälle koemielessä kuusirimat ja kyllästin sen sitten em. aineilla, niin muutaman päivän aikana ( joku 3-5 sivelyä/pv) tavaraa imeytyi varmasti tarpeeksi ennen kuin pellavaöljyä alkoi jäämään pintaan.
Ja senkin huomion tein että mikäli lakan ohentaa Oulutärpätillä niin sen kuivuminen saumojen päällä vie pidempää kuin mineraali- tai pineenitärpätillä ohennetun. On sen verran ärtsympää kamaa ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Hannu varoitteli sivuillaan veneiden kanssa tuuskaamisen vaarallisuudesta ja siihen samaan tulokseen minäkin tulin sillä käväistessäni VTT:n sivuilla huomasin että delta-3-kareeni on ihan kauhea myrkky. Jopa lähellä viina ja paperossia.
Nuuskasta nyt puhumattakaan ;)
Nuuskasta nyt puhumattakaan ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Siis uskoisin ettei oikeaa Oulutärpättiä saa enää mistään. Jokunen aika sitten (2-3v ?) oli tosiaankin rautakaupoissa jonkin verran jotakin Oulutärpätin nimellä myytävää tavaraa jota sekoitteli joku pikkufirma etelä-Suomessa. Haju oli ainakin erilainen kuin kareeni/pineeni tärpätillä ja se oli kouransilmässä selvästi kuivemman tuntuista.
Mutta kuka on sanonut että pineenitärpätti olisi kelvotonta tavaraa? Ehkä "hitaampaa" kuin Oulutärpätti mutta varmasti ihan kelpo tavaraa.
Käsittääkseni Arizona Chemicals myy kaikkia tärpätin ainesosia myös muille jalostajille joten onhan se voinut olla aitoakin. Mutta erät taitavat olla luokkaa säiliöauto joten ihan pienen yrittäjän ei kannata alkaa tekemään coctaileja...
Mikähän ohenne on perusaineena lahonsuojissa - mineraalitärpättikö?
Oulun seudulla on parikin tuttua firmaa jotka jalostavat (lue kaatelevat purkista toiseen ja liimailevat tarroja - jos tällainen leikillinen ilmaisu sallitaan) Arizona Chemicalsin raakatuotteita.
Joten tuohon kysymykseesi Kinde en osaa antaa varmaa vastausta!
Mäntyöljystä sen verran että puhdistettuna sillä pitäisi olla jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia mm. ihoon sivelemällä. Samaahan ne mainostaa pellavaöljystä ;)
Se Edgarin kirja on kirjoitettu 1987 ja tässä heräsikin kysymys että milloin nuo kokeet on tehty? Oliko "oikeaa" Oulutärpättiä vielä silloin markkinoilla? Hämärä mielikuva että sen tekeminen loppui vasta siinä vaiheessa kun Enso (tai edellinen omistaja) möi Sivutuote- ja lateksi tehtaansa jenkeille -90 luvun alkupuolella.
Mutta kuka on sanonut että pineenitärpätti olisi kelvotonta tavaraa? Ehkä "hitaampaa" kuin Oulutärpätti mutta varmasti ihan kelpo tavaraa.
Käsittääkseni Arizona Chemicals myy kaikkia tärpätin ainesosia myös muille jalostajille joten onhan se voinut olla aitoakin. Mutta erät taitavat olla luokkaa säiliöauto joten ihan pienen yrittäjän ei kannata alkaa tekemään coctaileja...
Mikähän ohenne on perusaineena lahonsuojissa - mineraalitärpättikö?
Oulun seudulla on parikin tuttua firmaa jotka jalostavat (lue kaatelevat purkista toiseen ja liimailevat tarroja - jos tällainen leikillinen ilmaisu sallitaan) Arizona Chemicalsin raakatuotteita.
Joten tuohon kysymykseesi Kinde en osaa antaa varmaa vastausta!
Mäntyöljystä sen verran että puhdistettuna sillä pitäisi olla jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia mm. ihoon sivelemällä. Samaahan ne mainostaa pellavaöljystä ;)
Se Edgarin kirja on kirjoitettu 1987 ja tässä heräsikin kysymys että milloin nuo kokeet on tehty? Oliko "oikeaa" Oulutärpättiä vielä silloin markkinoilla? Hämärä mielikuva että sen tekeminen loppui vasta siinä vaiheessa kun Enso (tai edellinen omistaja) möi Sivutuote- ja lateksi tehtaansa jenkeille -90 luvun alkupuolella.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Joo näinhän se on. DDT:täkään ei saa enää osuuskaupasta - isot pojat kertoivat että se oli paras ja halvin myrkky satiaisille. Eikä tarvinnut käydä kuuntelemassa vanhapiika kunnanlääkärin saarnoja huonoista elintavoista.
Mutta eiköhän se loppujen lopuksi kuitenkin ole ihan hyvä asia - siis se myrkkyrajoitus. Mm. Itämeren tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä...
Mutta eiköhän se loppujen lopuksi kuitenkin ole ihan hyvä asia - siis se myrkkyrajoitus. Mm. Itämeren tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
corona
- Viestit: 27
- Liittynyt: 05.10.2004 19:26
- Paikkakunta: pori
tarkoin lähinnä sitä, että määrätyt aineet esim vernissa oleva homeen suoja-aine kiellettiin ja sallituja ainemääriä pudotettiin,
luonnonsuojelu on ihan jees
mikä on paras sekoitus suhde mahonkille(erittän vanhallle)
Reposaaren perinnevenetelakan ukko kertoi , että käyttää ruokasuolaa 15% pellavaöljyssä homeen suojaaineena.
luonnonsuojelu on ihan jees
mikä on paras sekoitus suhde mahonkille(erittän vanhallle)
Reposaaren perinnevenetelakan ukko kertoi , että käyttää ruokasuolaa 15% pellavaöljyssä homeen suojaaineena.