Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22.09.2014 4:09



Vastaa viestiin  [ 38 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Kyllästäminen 
Kirjoittaja Viesti

Liittynyt: 20.10.2004 19:47
Viestit: 77
Tervehdys

Aloin tuossa tekemään tieteellistä tutkimustyötä.
Varusteet:
Hempels Impreg1
sivellin
Pätkä kuusilautaa.
Lämpötila +20

Tein kuten ko. tuotteen ohjeet neuvovat ja tulos oli surkea. Impreg 1 imeytyi n. 0,1mm syvyyteen useasta yrityksestä huolimatta. Puutavara oli kuivaa, pinta hiottu ja kyllästettä sivelin ns. märkää märälle menetelmällä. En päästänyt kuivumaan välillä.

Mielestäni aika surkea lopputulos. Olisiko se sitten vaan kiinni siitä että kuusi on niin tiheäsyistä vai......


29.01.2005 12:44
Profiili
Avatar

Liittynyt: 23.04.2003 10:16
Viestit: 1806
Paikkakunta: Pori
Moi Stefu
Kyllä vanha konsti (pellavaöljy+lahosuoja) on parempi kuin matkalaukullinen uusia(owat tai impregit). Mulla on 25 mm paksu veneen kylkilauta kyllästynyt niin hyvin, että ilta-aurinko kuultaa punahehkuisena laudan läpi! 10 metriseen mänty-runkoon upposi 200 litraa pellavaöljyä ja 60 l lahosuojaa. Kyllästysprojektia jatkettiin yli neljän kuukauden.
Löysin veistämön lattialta veneen alta pellavaöljyisistä puruista riman pätkän, joka on öljystä aivan läpikuultava! Pellavaöljyssä on se hyvä puoli että se ei kuivu, niin kyllästystä voi suorittaa pitkään ja hartaasti.

Mitä aiot kuusesta tehdä? Kuusi on altis sinistymiselle, mänty on veneeseen ainakin parempi, muista pellavaöljyn kanssa lahosuojaus (pellavaöljy on sienille itsessään ravinne)!

t:aki

_________________
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemys asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. SuurScylla Ottiliana, https://www.facebook.com/Scyllapurjehtijat


29.01.2005 14:03
Profiili WWW

Liittynyt: 20.10.2004 19:47
Viestit: 77
Viesti 
No niin

Se kuusi oli vain tieteellistä tutkimusta varten, tarkoituksena on kyllästää mäntyrimoista tehty kansi jossa saumat ensiksi täytetään sikaflex 290DC:llä, varpekannet on mahonkia. Aikaa ei ole sitä 4 kuukautta koska sikaamaan päsee vasta keväällä(vene ulkona) ja lakata pitäisi myös keretä ennen vesillelaskua.


29.01.2005 14:34
Profiili

Liittynyt: 25.06.2003 17:03
Viestit: 203
Paikkakunta: Kontiolahti
Viesti 
On aivan eri asia kyllästää kuusta ja mäntyä. Jos aiot kyllästää mäntyveneen, älä kokeile kyllästettä kuuseen vaan mäntyyn. Kuusen pintasolukko sulkeutuu puun kuivuessa, eikä siten ime kovinkaan paljon kyllästettä itseensä. Toisaalta kuusi ei myöskään ime kosteutta yhtä paljon kuin mänty. Tästä johtuen kuusta suositellaan esimerkiksi talon ulkoverhoukseen ennemmin kuin mäntyä.

_________________
Janne

http://www.freewebs.com/kuunari/

"motto vaan veneen perään"


29.01.2005 16:45
Profiili
Avatar

Liittynyt: 08.10.2003 20:59
Viestit: 7969
Paikkakunta: Varjakka
Viesti 
Älkäähän nyt kuusta veneenrakennuspuuna turhaan moittiko ;( Kyllä täälläpäin on tehty iät ja ajat kuusipuisia veneitä ja ne ovat kestäneet ihan samalla lailla kuin mäntyisetkin. Ja kyllästyskin on onnistunut ihan kivutta... Isäukon vanha luotolainenkin kyntää yhä Päijännettä vaikka onkin tehty ennen viime vuosisadan puoliväliä - ja vain kuusesta. Olen jopa jututtanut semmoisiakin vanhoja veneenrakentajia jotka pitävät nimenomaan kuusta mäntyä huomattavasti parempana materiaalina ja suostuvat ainoastaa tuhahtamaan mahongille...
Paitövei - kun tuossa olen lavaillut mielenkiinnolla reilut parikymmentä vuottavanhoja venelehtiä niin, yllätys, yllätys, yhdessä Scylla-veistäjä Nalle kehuu owatrolin maasta taivaaseen huippuhyvänä ja modernina sekä helppokäyttöisenä kyllästysaineena. Ja sitten tullaankin tähän päivään jossa kelkka on kääntynyt takaisin siihen perinteiseen pellaväöljyyn - minusta tämä on selvä merkki siitä että owa on nyt sitten testattu aika arvovaltaiselta taholta ja todettu että eipä ole vanhaa konstia parempaa. Mutulla uskallan vielä väittää että jos owa ei kerran imeydy (siihenkään en tosin ihan kaulaa katkomatta usko) kuuseen niin pellavaöljy imeytyy siihen kuin kusi lumeen ja varsinkin jos käyttää kareenia ohenteena...
Kamoon kuntit - ei viitsitä aloittaa tyhjänpäiväistä vanhaa kinaa :)

_________________
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."


Viimeksi muokannut Veli-Matti päivämäärä 30.01.2005 12:51, muokattu yhteensä 1 kerran



29.01.2005 19:14
Profiili

Liittynyt: 25.06.2003 17:03
Viestit: 203
Paikkakunta: Kontiolahti
Viesti 
Veli-Matti kirjoitti:
Mutulla uskallan vielä väittää että jos owa ei kerran imeydy (siihenkään en tosin ihan kaulaa katkomatta usko) kuuseen niin pellavaöljy imeytyy siihen kuin kusi lumeen ja varsinkin jos käyttää kareenia ohenteena...
Kamoon kuntit - ei viitsitä aloittaa tyhjänpäiväistä vanhaa kinaa :)


Suattaa olla tai suattaa olla olemattakin, mutta työkaverini Tiede on keksinyt em. väitteen, ja siihen minun on turvauduttava, kun en muuta tiedä...

Minun puolesta tämä voi jäädä tähän. :)

_________________
Janne

http://www.freewebs.com/kuunari/

"motto vaan veneen perään"


29.01.2005 20:45
Profiili
Avatar

Liittynyt: 08.10.2003 20:59
Viestit: 7969
Paikkakunta: Varjakka
Viesti 
Täytynee alkaa lähettämään savumerkkejä Päijänteelle että lopettaa sen aaveveneen kanssa tolskaamisen siellä. Tiede nimittäin sanoo ettei voi olla totta että kuusipuinen vene on vielä kasassa ;) ;)
-90 luvun alussa veneen vielä ollessa meillä sen rovi peruskorjattiin. Kuusilaudoitukselle ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin uusia kyllästys ja lakkaus mutta mäntyköliä uusittiin mm. vannasputken ympäriltä. Lisäksi mäntylautaiseen kanteen jäi aikataulusta johtuen vasempaan reunaan hiukan lahovikaa...
Jos kerran kuusi tukkii huokosensa kuivuessaan niin eiköhän ne aukea taas kostuessaan vaikkapa kyllästeellä. Ja sitten kun sen pinta taas kuivuu niin naps ja huokoset kiinni! Ja kas vain kylläste ei haihdukkaan ajan myötä niin kuin männystä ;)

_________________
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."


29.01.2005 21:17
Profiili
Avatar

Liittynyt: 10.08.2004 16:02
Viestit: 266
Paikkakunta: Porvoo
Viesti 
Owan imeytymistä Suntion Kari (Seppälän Venetarvike) väitti huonommaksi kuin Impregin, sikspä esim. eivät enää myy Owaa. Liekö sitten kuinka paljon myyntipuhetta...

Osaakos joku sanoa, mitä Impreg ja Owa ovat "syöneet". Jostain olen saanut sen käsityksen, että Impreg olisi pella-pohjainen ja Owa karvan verran synteettisempi?

_________________
-- puolipuuveneilijä --
http://www.flickr.com/photos/jarnol/


29.01.2005 21:48
Profiili
Avatar

Liittynyt: 08.10.2003 20:59
Viestit: 7969
Paikkakunta: Varjakka
Viesti 
Täytynee jatkaa VM-testaa sarjaa kun kerran tuli tämmöinen riemukkaan vakava aihe: kuusi ei ime kyllästettä. Nyt onkin sitten ratkaistava millä värjään pellacoctaili vaikkapa punaiseksi (tai mustaksi) jotta imeytyminen voidaan todentaa vaikkapa 0,2 millin tarkkuudella. Imeytymisen selvittämiseksi olen suunnitellut käyttäväni sähköhöylää jolla sipaistaan puun pintaa kerros kerrokselta kunnes vastaan tulee puhdas kyllästymätön puu. Vaihtoehtoina tutkimuslaboratoriossani taitaa olla ainoastaan maalipasta. Vai hommaisiko ihan vasiten jotakin elintarvikeväriä? Ja sitten ei kun samaan kippoon molemmat testipalikat uppisukkeloon. Sopiva kyllästysaika voisi olla vaikkapa vuorokauden verran vai onko liian pitkä? Vai pitäisikö kyllästys tehdä sivelemällä niin kuin se useimmiten käytännössä tehdäänkin? Vaikka toisaalta koska "omantallliniulkopuolisentieteen" tieteellisen tutkimuksen mukaan kuusi ei ime kyllästettä solurakenteensa vuoksi liotusaikahan voisi olla parikin viikkoa ja värjätty kyllästysaine poistuisi suurimmalta osin rätillä ja loput ensimmäisellä höylänlastulla...
No katsotaan nyt, pitää vähän tällä hetkellä kiireitä ja näyttäisi siltä että ensikuulle lankeaa päälle hiukan vakavamielisempi ( ? ) projekti joka kestää loppuvuoden mutta ehkä jossain välissä ;)

_________________
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."


30.01.2005 12:14
Profiili

Liittynyt: 20.10.2004 19:47
Viestit: 77
Viesti 
Niin, kuten mainitsin tuo kuusen(ei joulu) kyllästäminen oli pelkkää testiä. Imeytymisen voi helposti todeta halkaisemalla puu. Juuri näin toimin ja lopputuloksena oli lähinnä pintakyllästys. Koska olen vielä suht koht aloittelia tällä alalla niin voihan olla että tein jotain väärin. Noh, nyt sitten laitoin impreg purkkiin 1x1x5 cm palan kyseistä kuusitavaraa ja katsotaan nyt sitten miten käy. Totuushan on että 99% tieteellisistä tutkimuksista ovat täyttä huuhaata, epäonnistuneita ja turhia, oli sitten kyseessä mikä tahansa tutkimus.


30.01.2005 15:57
Profiili

Liittynyt: 15.06.2004 12:56
Viestit: 629
Paikkakunta: Helsinki
Viesti 
Käsittääkseni tiede ei ole kauheasti ristiriidassa sen kanssa, mitä käytännössä tapahtuu.

Puu muodostuu kuitusoluista, jotka ovat ikäänkuin pieniä putkenpätkiä, jotka on liimattu kyljistään kiinni toisiinsa. Joillain puulajeilla putkenpätkien päät ovat avoimia, joillain umpinaisia. Männyllä ne ovat avoimia, kuusella umpinaisia.

Puun runko muodostuu sydänpuusta ja pintapuusta. Sydänpuu on kuollutta, pintapuu elävää, ja se kuljettaa ravinteita. Koska pintapuu kuljettaa ravinteita, se ei ole lahonkestävää millään puulajilla (koska siellä on aina niitä ravinteita, joista sienetkin tykkää).

Jotkin puut, kuten mänty, täyttävät vähitellen sydänpuun solut eritteillä (pihkan tapaista), jotka muuttavat sydänpuun väriä ja tekevät siitä vettäimemätöntä.

Kuusi ei siis ime kyllästettä eikä vettäkään, koska sen solut ovat umpinaisia. Kuusen sydänpuu ja pintapuu ovat samanvärisiä, joten laudoista on vaikea nähdä päältä, mikä lauta on lahonkestävämpi kuin toinen. Siksi jonkun kuusivene kestää piempään kuin toisen. On osannut ottaa laudat oikeasta kohdasta.

Männyn sydänpuu ei ime kyllästettä eikä vettäkään, koska soluputket ovat täynnä jotain pihkan tapaista.
Männyn pintapuu imee kyllästettä ja vettä, koska sen putkirakenne on avopäinen, "pesusieni".


Olisikos tämä vähän rohkeasti kirjoitettu, mutta kirjoitanpa kumminkin: Jos mäntylauta imee paljon kyllästettä, se ei ole parasta mahdolista venelautaa. Kyllästeellä ja lahonsuojalla tehdään huonosta huokoisesta ja lahoalttista pintalaudasta venelaudaksi kelpaavaa.

Hannu


31.01.2005 9:37
Profiili WWW
Avatar

Liittynyt: 08.10.2003 20:59
Viestit: 7969
Paikkakunta: Varjakka
Viesti 
Eipäs voinut hauskemmin sattua että törmäsin paikallisessa kirjastossa Edgar Pälvirannan Veneenrakennuksen oppikirjaan (AKH 1988) kun katselin Alfamerin veneenkorjausopusta... No lainatahan se piti uudemman kerran ihan vasiten tämän keskustelun takia.
Pikaisesti lavasin sitä läpi kun edellisestä kerrasta on jo pidemmän aikaa ja kuinkas ollakkaan Edgar on ilmeisesti kanssa innokas "Edgar testaa-harrastaja". Kirjassa on testattu eri puulajien ominaisuuksia ja kyllästeiden imeytymistä sivelemällä ja liottamalla.
Seos jossa on 45%pellavaöljyä,45% Valttia ja 10% Oulu-tärpättiä antaa 24 h liotuksella haavalle 35, kuuselle 10, männyn pintaosalle 10, männyn sydänosalle 8, oregonmännylle 8, mahongille 9,5 saarnille 10,5 ja irokolle 3,5 paino%i meytymiset 24 h aikana. 48 tunnin liotuksella ainoastaan haapa lisäsi merkittävästi painoaan. Vastaavasti seos 33,3% pellavaöljyä, 33,3 % Valttia ja 33,3% Oulu-tärpätti saa 48h aikana imeytymistä seuraavasti (imeytyminen huomattavasti edellistä seosta hitaampaa) : Haapa 50, kuusi 15, männyn pintaosa 22, männyn sydänosa 18, oregonmänty 20, mahonki 13,5, saarni 8 ja iroko 9,5 paino%. Owatrolia saatiin vastaavasti menemään 24 h ja 48h aikana seuraavasti; haapa 33 (24h) ja 40 (48h), kuusi 18 ja 18, männyn pintaosa 11 ja 12, männyn sydänosa 9 ja 10, oregonmänty 9 ja 9, mahonki 4 ja 4,5, saarni 9 ja 12 sekä iroko 6 ja 6 painoprosenttia...
Elikkä näyttää siltä että minä ja Edgar ollaan lähes kaikkia muita puuvenemiehiä vastaan ja sitä mieltä että kuusi on ihan kyllästyskelpoista tavaraa ja kaikenkukkuraksi vieläpä imee tiettyjä kyllästeitä/seoksia jopa PAREMMIN kuin vaikkapa mänty tai mahonki.
Tekstissä Edgar painottaa nimenomaan tärpättilaatua jonka täytyy olla nimenomaan Oulu-tärpättiä veneenkyllästyksessä. Ja orkkis Oulu-tärpättihän on 60% pineeniä ja 40% kareenia - näin äitimuorin työmuistiinpanojen mukaan. Hän toimi vuosikymmeniä tuotekehittelylaboranttina nimenomaan Oulu-tärpättitehtaalla. Edgarin kommentti owasta oli siihen tyyliin että lupaa kaikkea mahdollista hyvää mutta lopullinen totuus paljastuu vasta vuosikymmenien kuluttua...
Elikkä mun kaveri Edgar meinaa että kuusi imee kyllästettä ihan normaalisti mutta Jvaataimen kamu Tiede taas ihan toista. Ja jonkun toisenkin kamuna samainen Tiede väittää että kuusi on ns. umpisoluista (käytännössä kuitenkin vissiin vaan yhtä umpitavaraa kuin meikäläisen kallo ja kyllä sinne vaan konjamiini ja brandy kummasti nousee...) eikä ime kunnolla edes vettä. Mutta nyt kun yhdistää kyllästyksestä Edgar-testaa tulokset ja jäädyttämiskokeet V-M-testaa palstalta ja rupeaa funtsimaan mahonkia veneenrakennusmateriaalina niin olen tullut siihen vakaaseen lopputulokseen että ?=))//%¤&((&8+! ;) ;) ;)

_________________
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."


22.02.2005 17:24
Profiili

Liittynyt: 25.06.2003 17:03
Viestit: 203
Paikkakunta: Kontiolahti
Viesti 
Käsittääkseni tieteen kokemukset kuusen kyllästyksestä perustuvat mm painekyllästyksessä havaittuihin eroihin kyllästeen huonommasta imeytymisestä kuuseen. Aikaisemmissa keskusteluissa on ollut puhetta myös oregonmännyn l. douglaskuusen huonommasta kyllästettävyydestä.

Sinänsä muutaman palikan koekyllästäminen antaa varmasti suuntaa eroista eri puulajien kyllästettävyydestä, mutta on myös syytä muistaa, että puu ei ole missään nimessä homogeenista ainetta, kuten esimerkiksi metalli. Puulajin sisällä on vaihtelua puuaineen rakenteessa. Erot voivat johtua kasvupaikasta, puun iästä, sydänpuuosuudesta, sahaustavasta, kuivauksesta, jne. Jotta kaikki nämä tekijät voidaan ottaa huomioon, on järjestettävä hieman isompia kokeita. Jokainen voi tietysti testata hankkimansa materiaalin ennen sen käyttöä varmistaakseen vaikka kyllästyksen onnistumisen.

P.S. Nimi on muuten Väätäinen

_________________
Janne

http://www.freewebs.com/kuunari/

"motto vaan veneen perään"


23.02.2005 10:51
Profiili
Avatar

Liittynyt: 08.10.2003 20:59
Viestit: 7969
Paikkakunta: Varjakka
Viesti 
Semmoista se elämä on ;)
Sen perusteella että jos suolapohjaiset painekyllästemyrkyt ei imeydy johonkin puuhun en kuitenkaan menisi tekemään mitään päätelmiä öljypohjaisen kyllästysaineen imeytymisestä puuhun. On meinaan jo maalaisjärjellä ajateltuna sen verran erilaisia aineita ettei niitä pitäisi sotkea keskenään edes unissaan.
Mutta asiaan. Onko lahonkestossa olennaista kuinka paljon puu imee kyllästettä - sanoisin näppituntumalta ettei vaan myös muut puun ominaisuudet vaikuttavat asiaan.
Tässä ketjussa minua rupesi etupäässä huvittamaan totaalinen kuusen tyrmääminen veneenrakennusmateriaalina juuri tuon ehkäpä hieman huonomman kyllästettävyyden vuoksi. Mutta tarvitseeko se sitten sitä niin paljon kuin esim. mänty? Kuusen sisällähän ei edes veden pitänyt juurikaan huilailla solurakenteen vuoksi - sitä minä taas toisaalta ihmettelen että mites se sitten kuljettaa ravinteita kasvaakseen...
Jos tämä "pohojolankuusi" (sen täytyy olla eri lajia kuin eteläsuomen kuuset koska siitä on voitu tehdä veneitä ;) ) kasvaisi tismalleen samanlaisena ominaisuuksiltaan vaikkapa Meksikon luoteisosassa ja olisi nimeltään Mc Bananakuusi niin kyllä se olisi suorastaan mystisessä maineessa suomalaisten veneenrakentajien keskuudessa. Mutta kun se kasvaa "vaan" täällä pienessä Suomessa :)
Käsittääkseni eri kuusilajeja yhdistävät juuri solurakenteelliset asiat ja kaikkikihan ne ovat sitten ihan kelvottomia...
Vakavalla naamalla esitetty mielipiteeni on jyrkkä ja peräänantamaton: kyllä puusta (mm.mänty, kuusi, mahonki, tammi ja mitä niitä nyt onkaan) saa tehtyä hyviä veneitä ;) Ja toisaalta hyviä veneitä tehdään myös raudasta ja kusilaidusta.

_________________
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."


23.02.2005 11:36
Profiili

Liittynyt: 15.06.2004 12:56
Viestit: 629
Paikkakunta: Helsinki
Viesti 
Nuohan on tosi kiinnostavia tuloksia!!!

Nyt pitäisi vielä ymmärtää, mitä ne tarkoittaa suhteessa <B>veneen</B> kyllästämiseen ;-)

Mulle tulee mieleen seuraavaa:

-Kokemusperäisesti, kun olen pilkkonut puita vuoden taivasalla olleesta kasasta, jossa on sekaisin useasta eri puusta sahattuja kuusi- ja mäntypöllejä: Joka kuusipölli on valmiiksi aika kuiva, joka mäntypölli läpimärkä. Uskon edelleen, että mänty imee vettä kuin sieni kuuseen verrattuna, ja uskoni on vahva!

-Taitokirjassa sanotaan, että puuastioita ei voi tehdä männystä, koska mänty päästää veden läpi.

-Miksi "litkumpi" öljyliuos imeytyy hitaammin? Liuotintahan kuvitellaan lisättävän imeytymisen parantamiseksi. Joku selitys?

-Onko painonlisäys <B>prosentti</B> oikea mitta, jos halutaan mitata kyllästämiskykyä? Kuusi on kevyempää kuin mänty, joten sama <B>prosentti</B> painonlisäystä tarkoittaa, että kuuseen meni vähemmän tavaraa <B>grammoina</B>. Pitäisikö oikeasti mitata absoluuttista painonlisäystä?

-Miten kyllästysliuos käyttäytyy imeytyessään puuhun? Imeytyykö kaikki aineet tasaisesti, vai onko puun pinta vähän niinkuin "siivilä"?

-Toisin sanoen: kyllästämisen kannalta liuottimien imeytyminen on samantekevää, nehän haituvat pois. Mutta kuinka paljon sinne lopulta meni sitä öljyä?

-Pitäisikö siis mitata absoluutista painonlisäystä kuukauden kuivumisen jälkeen?

-Veneen kyljessä päätypuun pinta-alan suhde kylkipuuhun on jotain 0.002-0.003. Päätypuun kautta kyllästämisellä ei ole paljoakaan merkitystä, ja sitä ei pitäisi mitata, pelkästään kylkipuulla on merkitystä (joo, tottakai ja ennen kaikkea puun päät pitää kyllästää, mutta koko laudan kannalta pää on "olematon"). Riippuu tietysti testikappaleista, mutta jos liuotetaan kyllästeessä esim. kakkosnelosesta sahattuja 10 cm pätkiä, tulos on ihan jotain muuta kuin veneen kyljellä. Siis kun mitataan painonlisäystä.

-Lahonkesto, lahonkesto, lahonkesto! Mistä ihmeestä ihmiset on saaneet päähänsä, että puuvene lahoaa ihan silmissä? Tuleekohan se siitä, että yleensä rautakaupassa "kyllästysaine" tarkoittaa samaa kuin "lahosuoja-aine". Kun joku sitten "kyllästää", luullaan, että se "lahonsuojaa". Mutta "kyllästämistä" on kahta sorttia:
Silloin kun suojataan laholta, kyllästetään myrkyllä. Liuottimeen pannaan sienimyrkkyä ja sitä imeytetään puuhun.
Kun kyllästetään öljyllä, tavoitteena on stabiloida puu kosteuden vaihtelun aiheuttamia koon- ja muodonmuutoksia vastaan, <B>jotka ovat puuveneen pahin vihollinen</B>.
(Kyllähän siinä tietysti saadaan lahonsuojaa "kaupanpäällisenä", koska kosteuden pito pois puusta torjuu myös lahoa.)

-Rohkenen epäillä, että käsitys kuusesta huonompana venepuuna perustuu johonkin ihan muuhun kuin kestävyyteen. Tulisi mieleen, että "ennen vanhaan", kun venelaudat tehtiin rungosta halkaisemalla kirveillä ja kiiloilla, kuusi oli täysin mahdoton lähtökohta. Samaten, jos yritetään sahata säteettäin, oksien iso määrä taitaa siinäkin tehdä aika paljon kiusaa.
Sitten on sanottu "kuusesta ei voi tehdä venelautoja".
Mutta onhan kuusta käytetty vanhaankin aikaan kaarina ja kuusen juuria siteinä.

-Joku päivä mä vielä teen veneen, jossa on kaaret koivua. Katsotaan sitten sitä lahovaaraa... ;-)

Hannu


23.02.2005 14:41
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 38 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com