Uusi Puuvene-lehti ilmestynyt

Uusi Puuvene-lehti on lehtipisteissä

Lehti on luettavissa useimmissa kirjastoissa, tai sen voi ostaa kirjakaupoista tai kioskeista tai sen voi löytää ja ostaa hyvinvarustettujen kauppakeskusten lehtihyllyistä. Alla on kuvattu muutamien artikkelien sisältöä lyhyesti. Puuvene-lehden voi tilata myös kotiin, jolloin sen vuosikerran hinta on kestotilauksena vain 38 euroa.

Tilaukset: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Utö-kryssare on herrasmiesten matkapursi

Turun veneveistämö kunnostautui jo 1930-luvulla veneiden sarjavalmistuksessa. Veistämön ”hovisuunnittelija” Jarl Lindblom piirsi vuonna 1937 venetyypin, joka sai nimekseen Utö-kryssareAjatus Utö:n rakentamiseksi sai alkunsa Sodan jälkeen, kun arki oli jo palannut maahamme ja elintaso alkanut nousta, niin kiinnostus matkapurjehdukseen nousi. Haluttiin taas päästä kokemaan vapautunut meri. Katseet oli sodan jälkeen pakko suunnata länteen: Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Sinne purjehtijoiden mieli halasi ja sitä varten tarvittiin merikelpoinen ja tilava matkavene. Turun veneveistämöllä oli aikaisempaa kokemusta veneiden sarjatuotannosta, niinpä veistämön johtaja Tenlén saikin verrattain lyhyessä ajassa kokoon 14 laadukkaasta matkapurrestakiinnostunutta tilaajaa.

 

Perämoottori Suomessa 100-vuotta

Suomessa oli jo vuonna 1911 useampi kymmenen perämoottoria. Se kertoo siitä, että  perämoottori ei tullut Suomeen Ruotsin kautta, vaan se tuli suoraan Yhdysvalloista.
Kaikki, jotka ovat jossain tekemisissä perämoottorien kanssa, tuntevat Nils Häggblomin. Nisse on ollut perämoottorien kanssa tekemisissä 57 vuotta. Hänen elämäntyönsä huipentuu ainutlaatuiseen perämoottorikokoelmaan, joka on nähtävillä sekä Nissen omassa perämoottorimuseossa että Merikeskus Vellamossa Kotkassa.
Nisse tuntee hyvin perämoottoreiden historian Suomessa alusta alkaen. Suomessa oli jo vuonna 1911 useampi kymmenen perämoottoria. Se kertoo siitä, että perämoottori ei tullut Suomeen Ruotsin kautta, vaan suoraan Yhdysvalloista.

Tukholmassa 
juhlittiin 
satavuotiasta perämoottoria

Näytteillä olleet perämoottorit kertoivat paljon perämoottorin keksijän ja hänen perustamansa yhtiön historiasta. Ole Evenrudstuen syntyi vuonna 1877 Totenissa, Oslon lähellä Norjassa. Evenrudstuenin perhe muutti Norjasta Yhdysvaltoihin, Wisconsiniin maanviljelijöiksi, kun Ole oli viisivuotias. Sukunimi muuttui englanniksi helpommin äännettäväksi Evinrudeksi. Ole kävi kouluja, teki töitä ja asettui lopulta Milwaukeen. Hän oli ensin yrityksissä, jotka valmistivat bensiinimoottoreita muun muassa ”hevosettomiin vaunuihin”. Tarina kertoo, että Ole oli retkellä ollessaan soutanut tukahduttavassa helteessä hakemaan mielitietylleen jäätelöä. Tuolloin syntyi haave saada hevosettoman vaunun moottori toimimaan myös pienessä veneessä. Vuonna 1909 Ole Evinrude onnistui. Ensimmäinen perämoottori, jota kutsuttiinkin aluksi soutuvenemoottoriksi, oli syntynyt.

Itserakentajan kevytvene Windmill

Optimistijollan suunnittelija Clark Mills teki jollasta ulos kasvaville nuorille kahden hengen kevytveneen. Veneestä ei koskaan tullut samanlaista menestystä kuin Optimistijollasta, mutta Suomessa se sai ystäviä. Windmill on aina viehättänyt erityisesti itserakentamisesta innostuneita purjehtijoita.
Windmill jäi periamerikkalaiseksi luokaksi. Yhdysvaltojen ulkopuolella sillä purjehditaan vain Kanadassa ja Suomessa. Täällä – kuten Yhdysvalloissakin – se joutui haastamaan vanhemman, William Crosbyn jo vuonna 1931 suunnitteleman kahden hengen nostoköliveneen Viklan. Windmill ja Vikla ovat hyvin samantyyppisiä ja Windmill jäi auttamatta toiseksi, niitä on maailmassa rakennettu runsaat 5 000 kappaletta ja Viklaa yli 30 000 kappaletta.
Suomeen Windmill tuli 1960-luvulla. Se on edelleen Suomen Purjehtijaliiton hyväksymä yksityyppiluokka.

Nestori Seppälä oli tunnettu työn laadusta

Aleksanteri Seppälä oli perustanut Summan Weneveistämön vuonna 1899. Aleksanterin poika Eetu Seppälä sai veistämön johdettavakseen vuonna 1917, ja nimi muutettiin Eetu Seppälän veneveistämöksi. Veistämö, joka oli muuttanut Nuotsaareen, meni kuitenkin konkurssiin vuonna 1922.
Konkurssin jälkeen Eetun veljen Nestorin perhe palasi Nuotsaaresta kotikylälle Summaan ja perusti pian uuden veistämön, jossa Nestori ja vanhimmat pojat Paavo, Lassi ja Olli tekivät veneitä. Eetu muutti Lahteen ja perusti veneveistämön ja teknisen suunnittelutoimiston, E. Seppälä Oy:n.
Tunnettuja N. Seppälän veneitä ovat myös aiemmalle presidentti Lauri Kristian Relanderille vuonna 1936 kuusesta rakennettu, Eetun piirtämä vene. Lähes samanlainen vene on edelleenkin Varkaudessa, nimeltään Sirkka.
Myös toinenkin Suomen presidenteistä on tilannut N. Seppälältä veneen. Pehr Evin Svinhufvudille rakennettiin 1920-1930-luvun vaihteessa haapio Luumäellä käytettäväksi.
Eetu piirsi myös nopean moottoriveneen kilpa-autoilija Paanaselle. Sekä veneestä että Paanasesta tuli sotasankareita jatkosodassa, Paananen pysyi hengissä ja vene pinnalla, vaikka kovaan tulitukseen joutuivatkin.

Missä voi opiskella veneenrakentajaksi?

Puuvene-lehti kertoo, että Suomessa toimii kaikkiaan kahdeksan oppilaitosta, jotka kouluttavat veneenrakentajia. Kaikki koulut, joissa annetaan venealan opetusta, ovat erikoistuneet johonkin veneenrakennuksen ja –korjauksen alueeseen. Yhdessä painotetaan puuveneitä, toisessa taas nykyaikaisia materiaaleja ja kolmannessa korjaus- ja huoltotöitä. Tämän vuoksi kouluja on vaikeaa asettaa järjestykseen tai arvioida niiden opetusta suhteessa toisiinsa. Alalle hakeutuvan henkilön on itse päätettävä, mille veneenrakennuksen sektorille haluaa ja valittava kouluttautumispaikka sen mukaan.

Katso uusimmasta Puuvene-lehdestä missä opetusta annetaan ja millaiseen opetukseen oppilaitokset ovat erikoistuneet.