Puuveneen maalaaminen
PUUVENE 1/2004 Männystä rakennettu vene ei kuulosta lakattuna hyvän näköiseltä. Miksikö? Jos runko on klassinen, solakka ja matala, niin vene on aina hyvän näköinen valkoiseksi maalattuina. Miksi? Maalatussa rungossa, muoto pelkistyy. Venettä katsoessa kiinnittyy huomio muotoon, ei materiaaliin.
Ensiksi on syytä todeta, että esimerkiksi Jan Backmanin rakentama, ja messuilla 2004 esittelemä Hai oli puisena ja lakattuna erittäin hienon näköinen. Kyse on siis myös makuasiasta, josta ei kannata kiistellä. Haluan vain korostaa sitä, että maalattu veneenrunko on hyvä vaihtoehto lakatulle. Huvivenettä pitää ajatella sijoituksena. Sijoituksena vapaa-aikaan ja myytäessä sen jälleenmyyntiarvoon. Sille muodostuu arvoa myös euroissa. On vaikea sanoa kumpi vene on "kalliimman näköinen" lakattu vai maalattu. On helppo ymmärtää, jos ihminen katsoessaan vanhaa maalattua veneen runkoa aprikoi, että mitähän maalin alta paljastuu. Mikä on puun kunto? Vene ei ole vain tarve-esine, jossa tarkoituksenmukaisuus on tärkeintä. Se on syytä muistaa, koska se työmäärä ja aika mitä huolellinen pintakäsittely vaatii on suuri. Mutta työmäärää pitää ajatella siten, että hyvin tehty pohjatyö ja pintamaalaus kestää jopa vuosikymmeniä. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuosihuollot tehdään huolella eikä veden anneta päästä puuhun tuhojaan tekemään.
Kyllästäminen
Puu käsitellään ennen pintakäsittelyä kyllästeellä, jotta veden pääsy puun solukkoon estetään. Kun veneen pintakäsittelyssä siirrytään maalin käyttöön, siirrytään alueelle, jossa on runsaasti vaihtoehtoja tarjolla. Sopivan maalin valinnassa kannattaa kääntyä viimekädessä valmistajan tai jälleenmyyjän puoleen.
Etukäteen pitää selvittää itselleen millainen on maalattava materiaali. Onko kyseessä umpipuu vai vaneri. Onko umpipuu kotoinen mänty vai rasvainen jalopuu. Onko maalattava pinta alttiina säälle vai onko tarkoitus maalata veneen sisätiloja. Useimmilla valmistajilla on painettuja tuoteluetteloita, joissa on eritelty käyttökohteet ja niihin soveltuvat tuotteet. Internetistä löytyy myös valmistajien sivustoilta paljon tietoa ja niissä annetaan myös neuvoja erilaisiin pulmatilanteisiin.
Hionta
Maalauksen onnistuminen edellyttää, että maalattavan pinnan on oltava kuiva, puhdas, rasvaton ja tasainen. On kuitenkin muistettava, että pinta ei saa olla liian sileä, sillä silloin maalin tarttuminen ei ole paras mahdollinen. Pinnan täytyy olla sen verran "rikki", että maali pääsee tunkeutumaan ja imeytymään joko pohjamaaliin tai edelliseen maalikerrokseen.
Kuivahionta
Vanha maali poistetaan parhaiten kuivahionnalla. Näin saadaan hyvä pohja jatkokäsittelyä varten. Kuivahionnan haitta on hiomapöly. On tärkeää käyttää hiottaessa puuta tai maalia aina suojanaamaria.
Märkähionta
Vesihionnassa ei synny hiomapölyä. Hiomapaperi pidetään erittäin märkänä, tällöin hionta on tehokasta, koska hiomapaperin huokoset eivät silloin tukkeudu niin helposti. Pohjan myrkkymaali, on aina vesihiottava, koska hiomapöly on myrkyllistä.
Hiomasieni on oivallinen työkalu myrkkymaalien hiontaan. Märkähionnassa kannatta kaivaa vanhat sadevaatteet esiin ja ostaa kunnolliset kumikäsineet. Kertakäyttökäsineet menevät helposti puhki, ja ovat muutenkin enemmän työjarruina kuin apuna.
Ympäristön suojelu
Myrkkymaalien ja yleensäkin maalien poistossa on syytä levittää veneen alle suojamuovi, joka kerää maalijäämät. Suojamuovi ja jäämät on lopuksi vietävä siihen tarkoitettuun jäteastiaan.
Mekaaninen hionta
Nauhahiomakone poistaa tehokkaasti maalin tai lakan tasaisilta pinnoilta. Nauhahiomakonetta käytettäessä kannattaa huomioida se, että ne ovat verrattain raskaita, silloin väsyneille käsille sattuu lipsahduksia varsinkin kylkiä hiottaessa.
Epäkeskohiomakone sopii maali tai lakkakerrosten välillä tapahtuvaan välihiontaan ja pintojen kiillotukseen.
Taso-/täryhiomakone sopiva työkalu kun hiotaan aikaisemmin maalattuja tai lakattuja pintoja tasaiseksi. Sopii myös käytettäväksi välihiontaan.
Kulmahiomakone soveltuu parhaiten teräspintojen, kuten esimerkiksi kölien hiontaan. Puuhun se on turhan ärhäkkä. Sillä saa syntymään puuhun ikäviä koloja, joita on mahdotonta paikata tai hioa tasaisiksi.
Maalin levitys-menetelmät
Maalin paksuudesta puhuttaessa käytetään ilmaisua kalvonpaksuus, jossa paksuus ilmoitetaan mikroneissa (1 mikroni = 1/1000 mm). Kalvo on tosiasiassa niin ohut, että se vaatii erikoismittauslaitteita haluttaessa tarkistaa, onko vaadittu kalvonpaksuus saavutettu. Vaihtoehtoisesti paksuuden arvioinnissa voidaan suorittaa laskutoimenpide: maalattava pinta-ala lasketaan ja suositeltu maalimäärä levitetään, tai katsotaan paljonko maalia on kulunut ko. alueelle.
Maalien liuotin- ja kuiva-ainemäärät vaihtelevat tuotteittain. Kun esimerkiksi levitetään 100 mikronin märkäkalvo, niin maalin kuivuttua tosiasiallinen kuivakalvon paksuus vaihtelee melkoisesti. Kun eri valmisteissa olevat erimääräiset liuotinaineet haihtuvat, niin lopputulos pitää mitata tai arvioida. Ainoa keino olla edes jotenkin selvillä lopputuloksen paksuudesta on seurata valmistan ohjeita ja heidän tekemiään taulukoita. (Seuraavalla aukeamalla on esimerkin omaisesti julkaistu yhden valmistajan taulukko.)
Yleensä kuivakalvonpaksuudet ovat 35-65 mikronia/kerros. Jos tarkoituksena on saada 240 mikronin kuivakalvonpaksuus, niin pitää maalia levittää 4-8 kerrosta. Eli haarukka on melkoinen. Paksuutta ei pidä maalatessa ahnehtia, sillä jos maalia levitetään liikaa yhdellä sivelyllä, seurauksena on maalin valuminen tai sen ryppyyntyminen.
On olemassa tuotteita kuten esimerkiksi Hempelin High Protect, joka on liuotinvapaa maali, eli sen märkäkalvo on yhtä paksu kuin kuivakalvo, koska liuotinaineita ei haihdu pois maalin kuivuessa. Kalvonpaksuus riippuu useista eri tekijöistä kuten: Pinnan karheus - karheampi pinta "sitoo" enemmän maalia kuin sileämpi pinta. Pinnan huokoisuus - eri puulaadut imevät eri määriä maalia. Lämpötila - kylmässä ilmassa maali jähmettyy ja sitä on vaikeampi levittää tasaisesti. Ohentimien käyttö - mitä enemmän käytetään ohenninta, sitä ohuempi on kalvopaksuus maalin kuivuttua. Maalausvälineet - eri työvälineet antavat erilaisia kalvonpaksuuksia/kerros.
Katso taulukko ohessa:
Sivellin
Kannattaa aina käyttää laadukasta sivellintä. Älä sivele aivan uudella siveltimellä viimeistä maalikerrosta, koska uudesta siveltimestä saattaa irrota karvoja, jotka pilaavat maalauksen.Siveltimellä maali saadaan hangattua kunnolla puun pintaan. Oikein siveltynä saavutetaan hieno ja sileä lopputulos.
Siveltimen koko vaikuttaa myös lopputulokseen. Käytä ristiinvetomenetelmää, eli ensin levitetään maali pintaan diagonaalivedoin ja sitten tasoitetaan pinta kevyesti vaakavedoin. Pidä sivellintä 45° kulmassa. Maalauksen aikana, etenkin lämpimällä säällä, maali pyrkii kuivumaan siveltimeen. Pese sivellin noin 30 minuutin välein, sillä siihen kuivuu maalauksen aikana kiinni maalia.
Tela
Telalla maalatessa työskentely on nopeaa, mutta tela muodostaa rosoisemman pinnan kuin esimerkiksi sivellin. Rosoisuuteen vaikuttaa telan nukan pituus. Jos haluat kiiltävän ja tasaisen pinnan, telaa ei kannata käyttää. Kaikki maalit eivät edes sovellu telalla maalattavaksi. Huomaa myös, että kaikki telat eivät kestä maalien kovia liuotteita.
Jos käytät telaa, niin telaa lyhytnukkaisella telalla poikittaisvedoin. Vielä parempi on tehdä viimeinen tasoittava sively pensselillä vaakasuorin vedoin. Lyhytnukkainen huopatela sopii yleensä lähes kaikille maaleille. Patteritelalla, jonka halkaisija on n. 15 mm saat kerralla ohuen maalikalvon.
Patteritela sopii parhaiten pohjan myrkkymaalin levittämiseen. Huopateloja valmistetaan myös 25, 35 ja 38 mm halkaisijoilla. Mohair- ja vaahtomuovitelat sopivat pintamaaleille, ja niillä saadaan melko sileä pinta.
Tyyny
Tyynyllä voidaan saada lopputulos, joka on sileydeltään lähes ruiskumaalausta vastaava. Tyynyllä maalaaminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Tyynyä ei kasteta maaliin vaan maali levitetään siveltimellä tyynyyn. Näin vältetään raitojen- ja valumien synty. Maali levitetään pintaan 3-5 lyhyehköllä vaakavedolla. Tyynyä ei hangata edestakaisin. Lopuksi maali tasoitetaan pitkin yhdensuuntaisin vedoin. Hyvä lopputulos saadaan myös siten, että maali levitetään ensin siveltimellä tai telalla ristikkäisin vedoin, jonka jälkeen pinta tasoitetaan tyynyllä yhdensuuntaisin vaakavedoin. Tämä yhdistelmämaalaus saattaa olla vähemmän maalanneelle hyvä keino saavuttaa hieno lopputulos. Tasoitus tulee tehdä välittömästi ja kannattaa työskennellen suhteellisen pienillä alueilla kerrallaan.
Ruisku
Ruiskumaalauksella saadaan erittäin hieno lopputulos, mutta ruisku vaatii käyttäjältä kokemusta. Myöskin tarvitaan ruiskumaalaukseen soveltuvat tilat. Mikäli ryhdytään ruiskumaalaukseen venesatamassa, on maalausta varten ensin rakennettava kunnon telttakatos. Ilman umpitilaa työ ei onnistu.
Lämpötilan on oltava mieluummin noin +20°C.
Maalauksen aikana ja on huolehdittava, että ilmanvaihto on riittävä. Ruiskulla sisätilojen kaltaisessa teltassa maalatessa on syytä hankkia sellainen suojavarustus, jossa raitista ilmaa syötetään koneellisesti päässä pidettävään suojakypärään.
Vihje: Kun maalaat ulkona, millä metodilla tahansa, ja haluat välttää pölyn laskeutumisen vastamaalatulle pinnalle, niin levitä veneen alle iso muovikalvo ja ruiskuta lähialue vedellä, niin saat kostutuksella pölyn sidotuksi.
Uusi puu tai puupuhtaaksi hiottu pinta
Hio puuta 45° kulmassa puun syitä vasten hiomapaperilla, jonka karkeus on 80-120. Poista hiomapöly pölynimurilla, tahmaliinalla tai harjalla. Poista rasva ja mahdollinen hiomapöly huolellisesti esimerkiksi Degreaser rasvanpoistajalla. Kasta nukkaamaton riepu rasvanpoistajaan ja hankaa edestakaisin liikkein. Anna pinnan kuivua. Erityisesti rasvaiset puulajit, kuten tiikki ja iroko, pitää käsitellä erittäin huolella. Pienikin rasva puupinnassa estää maalia tarttumasta kunnolla, ja pilaa suuren työn.
Uusintamaalaus
Pesusta ja kiillotuksesta huolimatta sekä 1-komp. ja 2-komp. maalipinnat haalistuvat vuosien kuluessa. Etenkin tummat ja voimakkaasti pigmentoidut sävyt haalistuvat nopeasti. Maalaamalla pinnat uudelleen tulos on täysin verrattavissa uuden veneen kiiltoon.
Vesilinjan yläpuolella
Jos vanha maalipinta on kiinni puussa, niin ensin pinta pestään huolellisesti esimerkiksi Yacht Cleanerilla ja huuhdellaan makealla vedellä. Pinnan kuivuttua tehdään rasvanpoisto esimerkiksi Degreaserilla tai muulla rasvanpoistajalla. Sitten maalattava pinta hiotaan hiomapaperilla karkeudella 180-280 himmeäksi. Hiomapöly poistetaan huolellisesti kostealla sienellä ja pinta huuhdellaan makealla vedellä.
Kun pinta on täysin kuiva, levitetään 2 kerrosta esimerkiksi Hempelin Brilliant Enamelia tai Poly Bestiä. Huom! Poly Bestiä ei voi levittää Brilliant Enamelin päälle. On syytä tarkistaa valmistajan ohjeista mitä maalia voi levittää vanhan maalatun pinnan päälle.
Vaurioiden korjaaminen
Jos vanha maalipinta on vaurioitunut, kittaus ja primerin maalaus on välttämätöntä ennen pintamaalin levitystä. Pinta pestään huolellisesti esimerkiksi Yacht Cleanerilla ja huuhdellaan makealla vedellä. Pinnan kuivuttua tehdään rasvanpoisto. Maalattava pinta hiotaan hiomapaperilla no. 100-240 himmeäksi.
Hiomapöly poistetaan huolellisesti kostealla sienellä ja pinta huuhdellaan makealla vedellä. Pinnan kuivuttua tehdään kittaus ja maalataan sopiva primeri. Tämän jälkeen maalataan 2 kerrosta pintamaalia.
Pintamaalit
Veneen pintamaalauksessa voi valita kahden järjestelmän välillä. Joko 1-komp. järjestelmä (emali- tai perinteinen maalaus) tai 2-komp. järjestelmä (polyuretaanimaalaus).
Valitse oikea maalausjärjestelmä
On erittäin tärkeää valita oikea maalausjärjestelmä. Kannattaa miettiä seuraavia asioita ennen kuin ryhtyy maalaustyöhön:
1. Maalattava pinta ja materiaali
Pääsääntöisesti 2-komponenttijärjestelmät sopivat ainoastaan materiaaleille, jotka eivät juurikaan "elä".Limi- ja tasasaumaisia puuveneitä ei saisi maalata 2-kompponenttimaaleilla. Puuveneet vaativat maalilta enemmän joustavuutta, kuin mitä 2-kompponenttimaalit mahdollistavat.
2. Vanha maalipinta
2-kompponenttimaali pitää maalata ainoastaan 2-kompponenttimaalin päälle. 1-kompponenttimaali voidaan maalata sekä 1-että 2-kompponenttimaalin päälle.
3. Työskentelyolosuhteet
Ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat kaikkiin maalityyppeihin. Suhteellinen kosteus pitäisi olla alle 65 prosenttia. Ihanteellinen maalauspäivä on kuiva ja tyyni. Maalaus- tai lakkaustyötä ei pidä tehdä aikaisin aaamulla tai myöhään illalla. Silloin kasteen vaara ja lämpötilan vaihtelut ovat suuria, mikä himmentää lakka- tai maalipintaa.
4. Maalausjärjestelmän huoltoväli
2-kompponenttijärjestelmällä maalattu pinta kestää huomattavasti pitempään - keskimäärin noin kaksi kertaa pitempään säärasituksia ja kulutusta kuin 1-kompponenttijärjestelmä.
YRJÖ KLIPPI
Lähteet: Puuvene ja Internet/eri sivustot