
Robert Paulig sai lapsuudessaan Porvoon Emäsalossa perusteellista oppia veneisiin. Hänen isänsä Henrik Paulig meni sodan aikana naimisiin veneensuunnittelija Gösta Kyntzellin tyttären Ullan kanssa. Robert sai viettää paljon aikaa isoisänsä kanssa Emäsalossa, kun isä teki työtä.
Isoisän opissa
”Rakensimme yhdessä veneitä, ensimmäinen vene oli tietynlainen Eka. Muistan kuinka suunnittelimme sen ja tilasimme materiaalit. Hän aloitti opettamiseni puun ominaisuuksista, sen syistä, siitä, miten puuta sahataan ja höylätään ja missä kulmassa siihen kiinnitetään ruuvit, miten laitetaan pellavaöljyllä kastettua kangasta väliin. Vaneriakin käytettiin, koska sitä hän piti erittäin käyttökelpoisena”, Paulig kertoo.

[Puuvene 57 1/2009] Perinteisesti metsää on hoidettu siten, että metsästä poimitaan isot, hyvät tukkipuut ja jätetään pienet puut kasvamaan. Tätä kutsutaan harsinnaksi. Metsät olivat vaihtelevarakenteisia ja niissä kasvoi monenikäisiä ja -kokoisia puita. Tämä oli metsänomistajille luonnollista, sillä vain isolla tukkipuulla oli menekkiä ja arvoa. Mutta vuonna 1948 kaikki käännettiin ylösalaisin, kertoo metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde.
[PUUVENE 55 3/2008] Suomen tunnetuimpiin purjevenesuunnittelijoihin ja kilpapurjehtijoihin lukeutunut Göstä Kyntzell suunnitteli lukuisia hienoja moottoriveneitä yksityisille tilaajille, mutta myös useita veneitä venäjän tsaarin laivastolle.
Gösta Kyntzell tunnetaan kauniista ja nopeista purjeveneistään. Jo Saaristoristeilijä suunnittelijana hän suunnitteli nopeita ja voittamattomia veneitä. Kun kilpapurjehdus siirtyi konstruktioluokkien aikaan, niin Kyntzell jatkoi menestyksekkäiden veneiden suunnittelua.