Ruuhet
Ruuhi edustaa rakenteeltaan vanhinta säilynyttä venetyyppiä, periytyyhän se suoraan yksipuisesta ruuhesta. Eri venetyypeistä ruuhi on myös säilynyt parhaiten ja edelleenkin ruuhia tehdään rakenteeltaan ja ulkonäöltään samanlaisiksi kuin aiemminkin.
 |
| Ruuhi Iniön Hepmosta |
Ruuhi eroaa rakenteeltaan isommista veneistä, sillä ruuhessa ei ole varsinaista köliä vaan kölin tilalla veneen keskellä on vaakasuora kölilauta johon seuraava lauta kiinnittyy. Kölilautaan saatettiin tosin naulata ulkopuolinen köli, varsinkin veneen peräosaan, mutta kölin rakenne oli silti erilainen kuin isommissa veneissä. Muuten ruuhet rakennettiin limisaumaisiksi ja samalla tapaa kuin muutkin veneet.
Tasakeulainen ja -peräinen ruuhi (ekstock, öka) oli yleinen koko saariston alueella. Se oli pienin vene jota taloudessa käytettiin ja sillä liikuttiin vain suojaisilla kotivesillä. Ruuhen koko oli harvoin enemmän kuin 12 - 13 jalkaa.
Ruuhia (samoin kuin soutuveneitäkin) käytettiin myös isompien alusten, kuten isoveneiden, purjesumppujen, jahtien, kaljaasien tms. apuveneinä.
Teräväkeulainen ruuhi (stäveka) ei juuri muulla tapaa eronnutkaan soutuveneestä kuin tämän kölin puuttumisen kautta, ei myöskään Turun seudulla käytetty kaksivantainen, molemmista päistään suippo ruuhi.
Oma ruuhityyppinsä on
sisäsaaristossa käytetty isokokoinen silakkaruuhi tai rysäpaatti,
niinkuin sitä paikoin kutsutaan. Silakkaruuhi on tasainen sekä
keulastaan että perästään , keula on perää
kapeampi ja vene saattaa olla 30 jalkaa pitkä ja 10 jalkaa leveä.
 |
| Silakkaruuhi (rysäpaatti) Merimaskusta |
Silakkaruuhia käytettiin
rysäkalastuksen yleistyessä rysiä nostettaessa, laskettaessa
ja koettaessa sekä kalan kuljetukseen.
Vaikka rysäpaatissa oli airot, ei sitä juurikaan soudettu vaan
hiukankin pitemmät matkat hinattiin moottoriveneen perässä.
Silakkaruuhen sukulaisia ovat ainakin Iniössä ja Houtskärissä
käytössä olleet kuljetusveneet (lastöka) joilla kuljetettiin
eläimiä laitumelle, heinää, puutavaraa, koneita ja
laitteita saarelta toiselle.
 |
| Kuljetusruuhi (lastökan) Iniöstä |
Näitä ruuhia on ollut käytössä aivan meidän päiviimme asti. Tavallisesti niitä hinattiin moottoriveneen perässä, mutta myöhemmin käytettiin myös perämoottoreita. Kuljetusruuhessa on alas laskettavat luukut keulassa ja perässä jotta siihen pääsee ajamaan traktorilla tai autolla. Kuljetusruuhet saattoivat olla 40 jalkaa pitkiä ja 12 - 14 jalkaa leveitä. Tavallisesti ne olivat keulasta ja perästä yhtä leveitä.
Sisäsaariston
matalilla lahdilla käytettiin vielä yhtä, rakenteeltaan
muista ruuhista poikkeavaa ruuhityyppiä, kensua. Kensu oli täysin
tasapohjainen, pohjastaan tasasaumainen, tasakeulainen ja -peräinen
pienehkö ruuhi. Laidat olivat miltei pystysuorat, laitakorkeus oli
kaksi tai kolme lautaa. Kensun pohja tehtiin poikittaisista laudoista.
Ainakin Merimaskussa tapaa myös kensun tapaan rakennettuja silakkaruuhia,
koko on 22 - 24 jalkaa ja laitakorkeus kolme lautaa.
 |
| Kensulla liikkeellä |
Kaikkien vanhojen venetyyppien nimitykset vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Erityisen suurta tämä vaihtelu on pienempien venetyyppien kohdalla. Niinpä T. I. Itkonen kirjoittaessaan Suomen ruuhista 1940 -luvulla kirjasi suhteellisen pieneltä alueelta 41 ruuhta tarkoittavaa nimitystä. Nimitysten kirjavuus tietysti hankaloittaa veneistä puhumista ja kirjoittamista.