Pääsivulle


VENEMATERIAALEISTA

Kunnollista puutavaraa on vaikea saada mistään. Parasta on hankkia sitä itse metsästä; ellei tämä onnistu voi kysellä joltain veneentekijältä. Seppälän veneveistämö Summassa toimittaa myös monenlaista veneenteossa tarvittavaa tavaraa.

Nauloja, kuparinauloja, -niittejä, messinkiruuveja yms. saa Metaplan Oy:stä Ravurinkatu 7 Oriketo, puh. 02 2550066.

Tervan pitää olla aitoa hautatervaa, ei mitään Tourulan tervatehtaan tuotetta. Maalikaupoista sitä on yleensä turha hakea, mutta pieni Jokirannan maalikauppa Turussa (Linnankatu 37, puh. 02 239550) tekee poikkeuksen. Siellä myydään Heikki Hakkaraisen Saarijärvellä tuottamaa hautatervaa. Isompia eriä tarvitseva voi ostaa tervansa suoraan Hakkaraiselta. Jokirannan maalikauppa myy myös kunnollista pellavaöljyä ja vernissaa, öljymaaleja jne.

Vanhat moottorien varaosat saattavat olla vaikeasti saatavia. Wickströmin osia voi kysellä Turusta Juha Rantaselta, puh. 050 3488509 tai Vaasasta Vaasan moottori Oy:stä, puh. 06 3178512. Olympian osia ehkä saa vielä Suomen moottoritehtaalta Vaasasta. Helpointa on usein kysellä sopivaa toista moottoria varaosiksi. Internet on tässä asiassa oiva apuväline; kannattaa seurata Keltaisen pörssin tai Palstan sivuja.

PURJEMATERIAALEISTA

Vanhan tyyppistä, kaksi jalkaa leveää puuvillakangasta näyttää olevan mahdotonta saada mistään. Kapeimmat nykyään saatavissa olevat kankaat ovat metrin levyisiä, seuraava koko on 165 cm.


Puuvillapurjeisiin olen käyttänyt aika paljon Finlayson-Forssan myymää telttakangasta ja hyviä purjeita siitä tulikin. Finlaysonin telttakankaiden laatu, hinta ja saatavuus vaihtelee, välillä on saatavissa purjeen tekoon sopivampaa, välillä vähemmän sopivaa, lähinnä liian raskasta tai venyvää kangasta.

Keinokuitukankaat, kuten Clipper canvas tai Duradon, saattavat olla vaikeasti saatavia. Toisaalta niistä ei ihan aloittelijan kannata lähteä purjeita tekemäänkään. Kysellä niitä voi suuremmísta purjeneulomoista.

Hamppuköyttä sekä muitakin luonnonkuituköysiä, mm. puuvillanarua, saa myös Ulvilan Köysipunomosta Juha Alholta (puh. 02 865 5156, 040 507 5081). Tilauksessa kanmattaa mainita tuleeko köysi liikkiköydeksi, skuuttiköydeksi vai staakiköydeksi koska ne punotaan jokainen eri tavalla.

Ompelulangaksi soveltuu puuvillakankaalle puuvilla-polyesterisekoitteinen, noin 40 denierin lanka. Omani hankin Turusta Saukonojantieltä Muovikumista (Saukonojantie 23, puh. 02 239 6880).

Liikkiköydet ommellaan vahatulla nylonlangalla jota saa ainakin purjeneulomoista. Jos käyttää luonnonkuitulankaa, on sekin vahattava ennen ompelua. Mehiläisvahaan sekoitetaan kuumana eli siis sulana tippa tervaa ja seos kaadetaan sopivaan pikku purkkiin, vaikkapa vanhaan filmipurkkiin, josta se on helppo kovetuttuaan leikata irti. Vahaaminen käy vahanpalalla ympäri langan hankaamalla.

Purjerenkaita löytää nykyään halpakaupoista, esim. Motonetistä tai HongKongista, mutta on katsottava etteivät messingiltä näyttävät renkaat ole alumiinia tai rautaa. Jos ovat, voi messinkisiä renkaita kysellä suutareilta, purjeneulomoista tai venetarvikeliikkeistä.

RIKIMATERIAALEISTA

Mastoihin, puomeihin, spriitankoihin ja airoihin tarvitaan kuusipuuta. Hyvä mastopuu kasvaa hitaasti suoperäisessä tiheässä kuusikossa ja on valmiiksi juuri sopivasti latvaa kohti ohenevaa. Paras masto syntyy kun puusta poistetaan vain oksat ja kuori ja puuta höylätään mahdollisimman vähän. Sama koskee puomeja ja spriitankoja, joskin on useimmiten mahdotonta löytää sopivan paksuista, lähes tasapaksua ainespuuta puomeihin ja niitä joutuu siis pakostakin höyläämään.
Airoihin käy samanlainen puu kuin mastoihinkin. Liian hitaasti kasvanutta puuta ei airoihin kuitenkaan kannata käyttää koska airoista saattaa tulla tarpeettoman raskaita.
On selvää että kaupasta ei saa tällaista tavaraa. Parasta onkin lähteä metsään sitä etsimään. Samalla saa terveellistä liikuntoa, varsinkin raahatessaan mastopuita pois metsästä.

Puisia plokeja saattaa saada hyvinvarustetuista venetarvikeliikkeistä, mutta useimmiten ne ovat siellä tarpeettoman kalliita. HalvImmalla pääsee kun tekee ne itse, mutta Norjasta tai Tanskasta saa niitä myös järkihintaan.


Kuvaukset omista veneistäni (HILDA, EMMI, HULDA, BOIJAN, VARMA) sisältävät myös tietoja niiden kunnostuksesta, korjauksista ja käytetyistä materiaaleista.

Pääsivulle