Pääsivulle

KILPAPURJEHDUSTA SAARISTOLAISVENEILLÄ

Perinne on vanha

Saaristolaisveneiden kilpailujen juuret ovat hyvin vanhat. Silloin kun veneitä vielä käytettiin kalastukseen saivat nopeimmat valita parhaat kalapaikat ja siksi nopea vene oli arvossaan. Uskonkin, että juuri kilpailuvietti on ollut tärkein tekijä perinteen säilymisessä. Veneitä on täytynyt kunnostaa ja viritellä, jotta seuraavana vuonna voisi kokeilla joko sijoitus kilpailussa paranee. Kilpailut ovat toki myös tuhonneet traditiota; niinpä esim. postisoudussa Eckerön ja Grisslehamnin välillä esiintyy veneitä, jotka ovat tyypiltään lähinnä kanootteja eivätkä suinkaan perinteisiä saaristolaisveneitä. Purjekankaat ovat myös useimmiten nykyään dacronia ja monet ovat lisänneet veneidensä kölipintaa. Monissa kilpailuissa on kuitenkin omat sarjansa puuvillapurjeisille, sensijaan isoveneet, verkkoveneet ja jollat kilpailevat yleensä samassa sarjassa. Tämä käytäntö ei juuri suosi pienimpiä veneitä ja olisikin toivottavaa, että niille olisi omat sarjansa.

Purjehduskilpailu Iniön Norrbyssä 1930-luvulla

Kuva: Ragnar Ungern

Nykyiset kilpailut lounaissaaristossa

Nykyään järjestetään Turun saaristossa vuosittain saaristolaisveneille ainakin kymmenen kilpailua. Näistä vanhin ja samalla Suomen vanhin purjehduskilpailu on Airisto Segelsällskapin järjestämä Bolofsundin purjehdus Houtskärin Kittuisissa heinäkuussa. Kilpailussa on omat sarjansa dacron- ja puuvillapurjeisille veneille. Kilpailupaikka on kaunis ja Kihdin selän läheisyys tuo siihen kunnon merellistä tunnelmaa. Oman jännityksensä aiheuttavat suuret autolautat joita saa väistellä kesken kilpailun.

Lähtökiireitä Kittuisissa 1983.

Kuva: Veikko Wahlroos

Houtskärissä järjestetään myös kaksi muuta kilpailua. Heinäkuun alkupuolella on tavallisesti Näsbyssä Houtskärs allmogeseglare rf:n järjestämä vanha perinteikäs kilpailu, jossa myös on sarjat erikseen dacron- ja puuvillapurjeille. Kisa on suosittu ja lähdössä Näsetissä usein ahdasta; reitti sisäsaariston saarten välissä aiheuttaa usein yllätyksiä tuulten kieppuessa ahtaissa salmissa.

Houtskärin Näsbyssä 1996 satoi rankasti.

Kuva: Markku Haapio

Elokuun lopussa, muinaistulien yötä edeltävänä iltana järjestetään Houtskärissä Trollbergseglingen, kilpailu jonka lähtöpaikka on Medeldyn Korsnabbissa. Kilpailu oli aiemmin vain Houtskärs allmogeseglarien jäsenille, mutta osallistumispohjaa on nyttemmin laajennettu ja kaikki asian harrastajat ovat tervetulleita.

Samanaikaisesti purjehditaan Kemiönsaarella. Allmogeseglarna i Westanfjärd järjestää purjehduskilkpailun jonka yhteydessä on muutakin mukavaa ohjelmaa. Ainakin kesällä 2002 kisa oli varsin vauhdikas - vain yksi vene pääsi maaliin, sekin kerran kaatuneena ja kipparin lompakko kadonneena. 22 m/s tuulella saattoi olla osuutta asiaan.

Trollbergseglingen 1998. Sture vendaa.

Kuva: Harro Koskinen

Kilpailukauden aloittaa tavallisesti juhannuksen jälkeisenä ensimmäisenä lauantaina purjehdittava Keistiön kisa, järjestäjänä Keistiö byalag. Avoimella Keistiö fjärdenillä purjehdittava kilpailu voi kovan tuulen sattuessa olla rankkakin, ja kevyellä tuulella tuuli pyörii täällä oikullisesti. Muutama vuosi sitten vuoden venesatamaksikin valittu Keistiö on idyllinen kilpailupaikka hyvine palveluineen ja kilpailun päätteeksi järjestetään ruokailu ja tanssit kaikille.

Ennen lähtöä Keistiössä 1996.

Kuva: Markku Haapio

Heinäkuun puolen välin nurkilla on Iniön Norrbyssä Iniö Båtklubbin järjestämä kilpailu nimeltään Jölvarsegling. Lähtöpaikkana on Björklunds Båtslipin erinomainen satama ja reitti kiertelee Iniön, Jumon ja Kolkon välisellä "sisämerellä". Suojaisen paikan oikulliset tuulet tuovat kilpailuun omaa jännitystään jota kisan jälkeen voi purkaa oluen ja/tai tanssin avulla.

Sofi johtaa Iniössä 2000.

Kuva: Tarja Paukkunen

Heinäkuussa on Iniön Åselholmassa myllypäivät joiden yhteydessä myös kilpaillaan. Päivät ovat saaneet nimensä kyläsatamassa seisovasta vanhasta mamsellimyllystä, jonka erikoinen käyttötarkoitus on ollut toimia raamisahana. Mylly on nyttemmin kunnostettu uuteen uskoon. Kilpailun lähtöpaikkana toimiva kyläsatama on erinomaisen kaunis mutta hieman ahdas. Kihdin äärellä Ahvenanmaan Brändöä vastapäätä sijaitseva Åselholm on ulkosaariston luontoineen virkistävän aito ja omaleimainen. Vuonna 2001 kilpailua ei järjestetty, mutta toivottavasti tulevaisuudessa tilanne muuttuu.

Heinäkuun puolivälissä järjestää Naantalilainen Mejeriets Båtvarf -yhdistys oman purjehduskilpailunsa Lontho-Ranta Runt. Koko perheen tapahtumaa vietetään leppoisasti ja palkintoja on luvassa runsaasti. Kilpailu sisältää myös Åminne-veneiden maailmanmestaruuskisan.

Herjan heittoa Naantalin aukolla

Kuva: Seppo Mäkelä

Uutena kilpailupaikkana tuli vuonna 1999 mukaan Kustavi. Kirjailija Volter Kilven juhlavuoden kunniaksi järjestettyä kilpailua on tästä lähtien purjehdittu vuosittain. Lähtöpaikka, Laupusten Heponiemi (Laupusten vanha luotsiasema) Iniön aukon äärellä tarjosi komeat puitteet ja hyvän näköalan kilpailun kulkuun. Valitettavasti kilpailupaikka sittemmin siirrettiin Parattulaan, hankalan kuraojan varteen. Kilpailu on heinäkuun loppupuolella.

Sagan vauhtia Kustavissa 2000.

Kuva: Heimo Paukkunen

Elokuun alussa järjestetään Korppoossa monenlaista toimintaa, mm. korkealaatuista musiikkia tarjoava Korpo jazz. Samalla purjehditaan Korppoon ympäri, joskin saaristolaisveneiden reittiä on lyhennetty ja se kulkee vain Lohmin ympäri. Sellaisenaankin tämä on ainoa kilpailu joka tarjoaa matkapurjehdusta tavanomaisen ratapurjehduksen sijaan ja on sillä tavalla lähempänä saaristolaisveneiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Vuonna -96 tämä kilpailu järjestettiin ensi kertaa saaristolaisveneille. (Olimme mukana ja varasimme veneeseen runsaasti ruokaa ja juomaa, mutta 12 sekuntimetrin puuskaisessa tuulessa liikuttiin vain laidalta toiselle ja proviantti jäi koskematta. Saaristolaisveneiden vauhdista kertoo jotain se, että noin 12 meripeninkulman matkaan krysseineen kului vain hiukan yli kaksi tuntia.)

Lohm runt Korppoossa 1997.

Kuva: Markku Haapio

Kausi huipentuu Naantaliin, jossa elokuun alkupuolella purjehditaan Naantalin Purjehdusseuran isännöimä saaristolaisvenekilpailu. Suositussa kilpailussa punnitaan myös asianmukainen tyyli sekä veneessä että miehistön pukeutumisessa sekä veneen perinteikkyys. Uutena kriteerinä on tullut mukaan myös miehistöjen musikaaliset taidot. Saaristolaisveneiden miehistöjen pipot eivät yleensä istu tiukassa ja Naantalissa otetaan iloa irti tavallista reippaammin.

Kirjoittaja tyylikkäänä Naantalissa 1998.

Kuva: Pekka Puranen

Iniö runt, Maailman ainoa saaristolaisveneiden yksinpurjehdus purjehditaan Iniössä syyskuun alkupuolella. Iniöläisille ja Iniössä rakennetuille veneille avoin kilpailu on ollut jännittävyydessään huippuluokkaa. Yksinpurjehdus ylirikatuilla kilpaveneillä vaatii taitoa ja kokemusta. Kovan tuulen sattuessa ollaan silti vaikeuksissa. Kymmenestä kilpailuun osallistuneesta veneestä pääsi v. 2004 perille vain puolet - yksi kaatui jo ennen starttia ja neljä muuta ajautuivat maihin jo muutaman kaapelinmitan purjehduksen jälkeen.

Hulda; Iniö runt-kisan moninkertainen voittaja.

Kuva: Heimo Paukkunen

Iniö runtiin osallistuvia veneitä, etualalla Augusta, takana Hulda

Kuva: Christjan Brander

Ahvenanmaan kilpailuista tunnetuin on kesäkuinen Postisoutu, Postrodden, joka muista poiketen ei ole pelkkä purjehduskilpailu vaan kilpailussa saa myös soutaa. Kilpailureitti kulkee Ahvenanmeren yli reittiä Eckerö-Grisslehamn lähtöpaikan vaihdellessa vuorovuosin. Tässä kilpailussa kunnioitetaan perinteitä: lasikuidutettuja veneitä ei hyväksytä mukaan ja pisteitä saa yhtä hyvin vanhan ajan mukaisista veneestä ja varusteista kuin miehistön pukeutumisestakin.

Ålands Skötbåtsförening on ainakin takavuosina järjestänyt kilpailun Lappossa heinäkuun puolivälissä ja oman jäsentenvälisen kilpailunsa Hindersegling, jossa venettä saa kiskoa vuoroin pitkin pellonojia, siltojen alta ja muista mahdottomista ja mahdollisista paikoista.

Stiftelsen Sjöfartskvarteret i Mariehamn järjestää saaristolaisvenekisat Maarianhaminassa heinäkuussa, Meripäivien yhteydessä. Veneiden pitää olla puuta ja purjeiden perinteisiä. Isoveneiden sarjassa kilpaillaan maailmanmestaruudesta, ja mukana on viime vuosina ollut jo kymmenkunta venettä.

Isoveneitä kisaamassa maailmanmestaruudesta

Kuva: Jouni Lahdenperä

Rata- vai matkapurjehdusta?

Saaristolaisveneet, joissa ei ole ulkoista kölipainoa, ovat koostaan huolimatta melko keveitä ja nykyään reippaasti ylirikattuja. Kilpailuradat ovat tavallisesti melko lyhyitä kolmioratoja tai niiden tyyppisiä saarten väleissä kierteleviä reittejä. Varsinkin kovalla tuulella kilpailun tempo on hyvinkin kiivas, se muistuttaa kovasti jollapurjehdusta. Hyvällä syyllä voi kysyä onko tämä oikea tyyli, eikö enemmän matkapurjehdusta muistuttava kilpailutapa sopisi näille veneille paremmin. Luulen, että purjehtijat itse pitäisivät sellaisesta enemmän. Kilpailujen järjestäjien on taas ajateltava myös yleisöä, tarjottava näille silmänruokaa. Sopiva kompromissi on löytynyt esim. Bolofsundissa jossa rata on suhteellisen pitkä, pahin on tilanne Naantalissa jossa lyhyt ja ahdas kolmiorata on aiheuttanut myös vahinkoja. Itse purjehduksen kannalta on pitkä Lohmin ympäri purjehdus tyydyttävintä.

Veneen virittämisestä ja itse kilpailemisesta

Pääsivulle