Päävalikko

Puuvene-lehti

Veneet

Veneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

Puuvenelinkit

Tilaa Puuvene-lehti!

Veneiden huolto ja rakennus

Anna palautetta


   

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 3/2001:


  Venekatoksen raketaminen, osa 2/2

     

  
Näissä katoksissa päädyt on tehty taittamalla ylipitkä pressu päästä yli. Tämä tapa ei kestä yhtä hyvin tuulta kuin erilliset päädyt, mutta on muuten yksinkertainen ja nopea pystyttää.

    Kuinka monta pressua?

    Yhdelläkin pressulla pärjää jos tilaa ylipitkän pressun ja taittelee sitten päistä yli menevän osan päädyiksi. Tämä käy päinsä suojaisilla alueilla, mutta tuuli pakkaa tarttuman taitoksiin, joten yhden pressun systeemi ei ole suositeltava kovin tuulisille paikoille. Toisaalta ylipitkä on sitten sopivan kokoinen, jos vene sattuu vaihtumaan isompaan, niinkuin meille itse kullekin silloin tällöin käy.

    Toinen vaihtoehto on hankkia kattopressu ja päädyt erikseen. Omaan katokseeni sain päädyt vanhoista myrskyn repimistä pressuista, joissa oli hyvinkin kahden päädyn verran ehjää pintaa jäljellä.

    Toisinaan näkyy "luksusmalleja", joissa kattopeite on kolmeosainen. Katon sivuilla on noin kolme metriä korkeat "helmat" irtopaloina ja niiden päällä varsinainen katto. Syksyllä voi laittaa vain katon päälle ja ilma kiertää nätisti pressun alla ja kuivattaa veneen. Myöhemmin saa sitten lisätä helmat alaosaan ja laittaa päädyt tukkoon ettei vene kuivu liikaa. Jos vene on kovin suuri, niin moniosainen peite on järkevä jo sen vuoksi että yksiosainen pressu painaisi aivan liikaa.

    Pressua valitessa kannattaa kiinnittää huomiota saumauksiin ja erityisesti reunoihin. Ovatko reunat vain yksinkertaiset, vai onko tekijä saumannut hyvät taitteet reunoihin, niin että joka puolella on kaksinkertainen pressu reunusreikien kohdalla. Myös reikien ympärillä olevan vahvikkeen on syytä olla iso ja tukeva, koska pressu repeää yleensä ensin kiinnikkeiden ympäriltä.

    Hintaero ei välttämättä ole iso, laatuero voi olla hyvinkin suuri. Vähän kalliimmalla hinnalla saattaa saada vuosia kestävämmän ja siistinä pysyvän pressun.

    Näin lasket hallin koon.

    Kaarien väli voi olla n. 90-130-140 cm riippuen katoksen paikasta, suojaisessa paikassa riittää harvempi väli kuin ihan avomeren ääressä. Omassa katoksessani on yhdeksällä metrillä kahdeksan kaarta. Seitsemän voisi riittää, mutta kuusi tuntuisi jo pelottavan vähältä.

    Mitä kaarevammiksi kaaret tehdään sen suurempi on hallin sisätilavuus ja leveyteen nähden matalampi halli. Tällaisen hallin rakentaminen moottoriveneelle tuntuu turhauttavalta, kun hallista täytyy tehdä väkisin monta metriä korkeampi kuin veneen vuoksi olisi tarpeen. Silti liian kaarevia kaaria ei kannata käyttää. Kaaret ovat niin kovassa jännityksessä että ne saattavat katketa talven tuulissa.

    Helpoin tapa laskea hallin koko ja jigin muoto on piirtää paperille neliö, joka vastaa veneen suurinta leveyttä ja suurinta korkeutta maasta. Tähän pitää vielä ynnätä vähintään parikymmentä senttiä molemmin puolin. Maan tasalle otetaan leveys, joka on noin puolitoista kertaa veneen leveys ja  Nyt otetaan ohut rima taikka joku muu tapuisa esine ja piirretään kaaren muoto venettä markkeeraavan laatikon vierestä. Tästä kuvasta voikin sitten jo arvioida jign mittasuhteet.Jigin keskellä olevan tukipalikan paikka jigin pituus- ja poikkisuunnassa määrää kaaren muodon. Yleensä tukipalikka laitetaan 15-20% lähemmäs yläpäätä, jolloin saadaan katoksen leveys alaosassa maksimoitua kun jyrkin 'taite' tulee katoksen yläosaan..

     

    Kaaren pituus ei voi yksinkertaisena olla paljon yli 5 metriä. Ongelmana on tätä pitempien rimojen löytäminen sahalta. Jos kaaresta tulee pidempi, kaarenpuolikas kootaan kahden 50 x 22 mm riman sijaan neljästä esim. 50 x 12 mm  rimasta, jolloin matkalla voi jatkaa rimoja. Rimat ruuvataan palikoiden lisäksi myös toisiinsa.

    Tarvikkeet, karkeasti arvioituna. Laskettu 9x3,5x3,5 metrin hallia varten, kaaria 8 kpl
    -22x50 mm höyläämätöntä kuusirimaa, oksatonta n. 240 m
    -23x100 mm lautaa noin 60 m
    -50x50 mm soiroa n. 50 m
    -12 mm sekavaneria kaksi levyä (tai vähän pidemmästi tavallista lautaa, jos et käytä vaneria)
    -4.2x70 mm ruuveja noin 1200 kpl (kaariin ja tukirakenteiden kiinnitykseen)
    -4.2 x 50 mm ruuveja n. 200 kpl (diagonaalien kiinnitykseen)

    Työkalut:
    -saha
    -ruuvinväännin tai sellaiseksi käyvä porakone

     

    Teksti Pekka Huhta
    Kuvat: Pekka Huhta ja Marjatta Hytönen 

     

 
Katoksen mitoituksen periaate. Klikkaa yksityiskohtaisempi kuva.


Vaikka veneen laidan ja seinän välissä on vain 15 cm, välissä on silti ohan hyvä työtila. Katoksen voi pystyttää aina toiseen sivuun sen mukaan kummalla puolella tarvitaan enemmän tilaa. Näin hallista ei tarvitse tehdä mahdottoman suurta.


Kannellakin on aivan hyvä seisomakorkeus. Huomaa ohuesta rimasta tehdyt vinotuet kaarien sisäpuolella.

 

Sivun alkuun

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 3/2001:

 

Päävalikko

Puuvene-lehti

Veneet

Veneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

Puuvenelinkit

Tilaa Puuvene-lehti!

Veneiden huolto ja rakennus

Anna palautetta