Kuinka monta pressua?
Yhdelläkin pressulla pärjää jos tilaa
ylipitkän pressun ja taittelee sitten päistä
yli menevän osan päädyiksi. Tämä käy
päinsä suojaisilla alueilla, mutta tuuli pakkaa tarttuman
taitoksiin, joten yhden pressun systeemi ei ole suositeltava
kovin tuulisille paikoille. Toisaalta ylipitkä on sitten
sopivan kokoinen, jos vene sattuu vaihtumaan isompaan, niinkuin
meille itse kullekin silloin tällöin käy.
Toinen vaihtoehto on hankkia kattopressu ja päädyt
erikseen. Omaan katokseeni sain päädyt vanhoista myrskyn
repimistä pressuista, joissa oli hyvinkin kahden päädyn
verran ehjää pintaa jäljellä.
Toisinaan näkyy "luksusmalleja", joissa kattopeite
on kolmeosainen. Katon sivuilla on noin kolme metriä korkeat
"helmat" irtopaloina ja niiden päällä
varsinainen katto. Syksyllä voi laittaa vain katon päälle
ja ilma kiertää nätisti pressun alla ja kuivattaa
veneen. Myöhemmin saa sitten lisätä helmat alaosaan
ja laittaa päädyt tukkoon ettei vene kuivu liikaa.
Jos vene on kovin suuri, niin moniosainen peite on järkevä
jo sen vuoksi että yksiosainen pressu painaisi aivan liikaa.
Pressua valitessa kannattaa kiinnittää huomiota
saumauksiin ja erityisesti reunoihin. Ovatko reunat vain yksinkertaiset,
vai onko tekijä saumannut hyvät taitteet reunoihin,
niin että joka puolella on kaksinkertainen pressu reunusreikien
kohdalla. Myös reikien ympärillä olevan vahvikkeen
on syytä olla iso ja tukeva, koska pressu repeää
yleensä ensin kiinnikkeiden ympäriltä.
Hintaero ei välttämättä ole iso, laatuero
voi olla hyvinkin suuri. Vähän kalliimmalla hinnalla
saattaa saada vuosia kestävämmän ja siistinä
pysyvän pressun.
Näin lasket hallin koon.
Kaarien väli voi olla n. 90-130-140 cm riippuen katoksen
paikasta, suojaisessa paikassa riittää harvempi väli
kuin ihan avomeren ääressä. Omassa katoksessani
on yhdeksällä metrillä kahdeksan kaarta. Seitsemän
voisi riittää, mutta kuusi tuntuisi jo pelottavan
vähältä.
Mitä kaarevammiksi kaaret tehdään sen suurempi
on hallin sisätilavuus ja leveyteen nähden matalampi
halli. Tällaisen hallin rakentaminen moottoriveneelle tuntuu
turhauttavalta, kun hallista täytyy tehdä väkisin
monta metriä korkeampi kuin veneen vuoksi olisi tarpeen.
Silti liian kaarevia kaaria ei kannata käyttää.
Kaaret ovat niin kovassa jännityksessä että ne
saattavat katketa talven tuulissa.
Helpoin tapa laskea hallin koko ja jigin muoto on piirtää
paperille neliö, joka vastaa veneen suurinta leveyttä
ja suurinta korkeutta maasta. Tähän pitää
vielä ynnätä vähintään parikymmentä
senttiä molemmin puolin. Maan tasalle otetaan leveys, joka
on noin puolitoista kertaa veneen leveys ja Nyt otetaan
ohut rima taikka joku muu tapuisa esine ja piirretään
kaaren muoto venettä markkeeraavan laatikon vierestä.
Tästä kuvasta voikin sitten jo arvioida jign mittasuhteet.Jigin
keskellä olevan tukipalikan paikka jigin pituus- ja poikkisuunnassa
määrää kaaren muodon. Yleensä tukipalikka
laitetaan 15-20% lähemmäs yläpäätä,
jolloin saadaan katoksen leveys alaosassa maksimoitua kun jyrkin
'taite' tulee katoksen yläosaan..
Kaaren pituus ei voi yksinkertaisena olla paljon yli 5 metriä.
Ongelmana on tätä pitempien rimojen löytäminen
sahalta. Jos kaaresta tulee pidempi, kaarenpuolikas kootaan
kahden 50 x 22 mm riman sijaan neljästä esim. 50 x
12 mm rimasta, jolloin matkalla voi jatkaa rimoja. Rimat
ruuvataan palikoiden lisäksi myös toisiinsa.
Tarvikkeet, karkeasti arvioituna. Laskettu 9x3,5x3,5 metrin
hallia varten, kaaria 8 kpl
-22x50 mm höyläämätöntä
kuusirimaa, oksatonta n. 240 m
-23x100 mm lautaa noin 60
m
-50x50 mm soiroa n. 50 m
-12 mm sekavaneria kaksi
levyä (tai vähän pidemmästi tavallista lautaa,
jos et käytä vaneria)
-4.2x70 mm ruuveja noin
1200 kpl (kaariin ja tukirakenteiden kiinnitykseen)
-4.2
x 50 mm ruuveja n. 200 kpl (diagonaalien kiinnitykseen)
Työkalut:
-saha
-ruuvinväännin tai
sellaiseksi käyvä porakone
Teksti Pekka Huhta
Kuvat: Pekka Huhta ja Marjatta Hytönen