Saaristolaisveneilläkin kilpaillaan

Saaristolaisveneillä myös kilpaillaan. Kilpailujen juuret ovat hyvin vanhat. Kun veneitä vielä käytettiin kalastukseen, saivat nopeimmat parhaat kalapaikat.

 
Verkkovene vuodelta 1907 on perinteinen kalastusvene, jossa näkyy virolaisvaikutus

 
Kilpailut ovat myös tuhonneet traditiota; esimerkiksi postisoudussa Eckerön ja Grisslehamnin välillä esiintyy veneitä, jotka ovat tyypiltään lähinnä kanootteja eivätkä suinkaan perinteisiä saaristolaisveneitä. Purjekankaat ovat myös usein nykyään dacronia ja monet ovat lisänneet veneidensä kölipintaa. Useissa kilpailuissa on omat sarjansa puuvillapurjeisille, isoveneet, verkkoveneet ja jollat kilpailevat yleensä samassa sarjassa. Tämä käytäntö ei juuri suosi pienimpiä veneitä ja olisikin toivottavaa, että niille olisi omat sarjansa.

Turun saaristossa järjestetään vuosittain saaristolaisveneille kahdeksan kilpailua. Suomen vanhin purjehduskilpailu on Airisto Segellsällskapin järjestämä Bolofsundin purjehdus Houtskärin Kittuisissa heinäkuussa. Kilpailussa on omat sarjansa dacron- ja puuvillapurjeisille veneille. Kilpailupaikka on kaunis. Kihdin selän läheisyys tuo siihen kunnon merellistä tunnelmaa. Oman jännityksensä tuovat suuret autolautat, joita saa väisteillä kesken kilpailun. Houtskarissa järjestetään myös kaksi muuta kilpailua. Heinäkuun alkupuolella on Näsbyssä Houtskärs allmogeseglare rf:n järjestämä vanha perinteikäs kilpailu, jossa on sarjat erikseen darcon- ja puuvillapurjeille. Kisa on suosittu ja lähdössä Näsetissä usein ahdasta; reitti sisäsaariston saarten välissä aiheuttaa usein yllätyksiä tuulten kieppuessa ahtaissa salmissa.

Elokuun lopulla, muinaistulien yötä edeltävänä iltana järjestetään Houtskärissä kilpailu, jonka lähtöpaikkana on Korsnabbissa ravintolaivana toimiva kaljaasi Astrea. Kilpailu oli aiemmin vain Houtskärs allmogeseglarien jäsenille, mutta osallistumispohjaa on laajennettu ja kaikki asian harrastajat ovat tervetulleita.

Kauden avaus

Kilpailukauden aloittaa juhannuksen jälkeisenä lauantaina purjehditava Keistiön kisa, järjestäjänä Keistiö byalag. Avoimella Keistiö fjärdenillä purjehdittava kilpailu voi kovan tuulen sattuessa olla rankkakin, ja kevyellä tuulella tuuli pyörii täällä oikullisesti. Vuoden venesatamaksikin valittu Keistiö on idyllinen hyvine palveluineen. Päätteeksi järjestetään ruokailu ja tanssit kaikille.

Heinäkuun puolivälin nurkilla on Iniön Norrbyssä Iniö Båtklubbin järjestämä kilpailu. Lähtöpaikkana on Björklunds Båtslipin satama ja reitti kiertelee Iniön, Jumon ja Kolkon välisellä "sisämerellä". Suojaisen paikan oikulliset tuulet tuovat kilpailuun omaa jännitystään, jota kisan jälkeen voi purkaa oluen ja/tai tanssin avulla.

Heinäkuun lopussa on Iniön Åselholmassa myllypäivät, joiden yhteydessä myös kilpaillaan. Päivät ovat saaneet nimensä kyläsatamassa seisovasta vanhasta mamsellimyllystä, jonka erikoinen käyttötarkoitus on ollut toimia raamisahana. Mylly on kunnostettu uuteen uskoon. Kilpailun lähtöpaikkana toimiva kyläsatama on kaunis, mutta hieman ahdas. Kihdin äärellä Ahvenanmaan Brändöä vastapäätä sijaitseva Åselholm on ulkosaariston luontoineen virkistävän aito ja omaleimainen.

Elokuun alussa järjestetään Korppoossa korkealaatuista musiikkia tarjoava Korpo jazz. Samalla purjehditaan Korppoon ympäri, joskin saaristolaisveneiden reittiä on lyhennetty ja se kulkee vain Lohmin ympäri. Kilpailu tarjoaa matkapurjehdusta tavanomaisen ratapurjehduksen sijaan ja on sillä tavoin lähempänä saaristolaisveneiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Vuonna -96 kilpailu järjestettiin ensi kertaa saaristolaisveneille. Olimme mukana ja varasimme veneeseen runsaasti ruokaa ja juomaa, mutta 12 sekuntimetrin puuskaisessa tuulessa liikuttiin vain laidalta toiselle ja proviantti jäi koskematta. Saaristolaisveneiden vauhdista kertoo jotain se, että noin 12 meripeninkulman matkaan krysseineen kului vain hiukan yli kaksi tuntia.

Kausi huipentuu Naantaliin, jossa elokuun 7 - 9 Puuvenefestivaalin yhteydessä purjehditaan Naantalin Purjehdusseuran isännöimä saaristolaisvenekilpailu. Suositussa kilpailussa punnitaan myös asianmukainen tyyli sekä veneessä että miehistön pukeutumisessa. Uutena kriteetinä on tullut mukaan myös miehistöjen musikaaliset taidot.

Ahvenanmaan kilpailuista tunnetuin on kesäkuinen Postisoutu, Post-rodden, joka muista poiketen ei ole pelkkä purjehduskilpailu vaan kilpailussa saa myös soutaa. Kilpailureitti kulkee Ahvenanmeren yli reittiä Eckerö-Grtisslehamn lähtöpaikan vaihdellessa vuorovuosin. Ålands Skötbåtsförening on perinteisesti järjestänyt kilpailun Lappossa heinäkuun puolivälissä ja oman jäsenten välisen kilpailunsa Hindersegling, jossa venettä saa kiskoa vuoroin pitkin pellon ojia, siltojen alta ja muista mahdottomista ja mahdollisista paikoista. Viime kesänä Stiftelsen Sjöfartskvartet i Mariehamn, saaristolaisvenekisat Maarianhaminassa heinäkuussa. Kilpailussa oli erikseen sarjat isoveneille, verkkoveneille ja jollille.

 

Bornholmilainen 1880 luvulta oli hyvä kilpavene

Vestlandetin kolmilautaiset veneet muistuttavat paljon viikinkien tuhansia vuosia sitten käyttämiä veneitä. Verkkoveneistä - eli silakan pyyntiin käytetyistä veneistä - on kuvauksia jo 1500-luvulta.