Muiden maiden opit

Haminan koulutuksen tärkeä piirre on kansainvälisyys, onhan satamakaupungista aina ollut yhteyksiä maailmalle. Amerikkalaisen opettajan Bill Buchholzin mukana tuli tietoa siitä, miten Amerikassa veneitä tehdään. "Samalla tuli myös uskon vahvistusta. Usein luullaan, että asiat ovat muualla paremmin kuin meillä, mutta ei meillä asiat mitenkään huonosti ole. Olemme käyneet Yhdysvalloissa, Saksassa, Englannissa ja Norjassa, ja nähneet, että kyllä meilläkin osataan."

Pohjoismaista yhteistyötäkin on viritelty, mutta opiskeluvaihto ei ole lähtenyt liikkeelle. Syynä on ollut lähinnä pohjoismaisten yhteistyökumppanien rahan puute. Opetussuunnitelmien suhteen veneenrakennuksen koulutus on varsin samanlaista eri pohjoismaissa. Tuntimäärät ja tekninen opetus muistuttavat hyvin samanlaista. Muissa pohjoismaissa ei tosin ole taideaineita siten kuin Haminassa. "Ajatuksena oli aluksi yhdistää opetussuunnitelmat, mutta me totesimme, ettei se ole mahdollista." Opinnot toisessa pohjoismaassa ovat kuitenkin toisensa korvaavia, joten jossain Pohjolassa hankitun opin voi lukea vaikkapa Haminassa hyödykseen.

Artenomikoulutus historiaan

Suomessa suuren valtakunnallisen uudistuksen mukana lopetetaan kokonaan opistoasteen koulutus, ja tämä vaikuttaa paljon veneenrakennuksen opetukseen Haminassakin. "Artenomikoulutus lakkaa meilläkin, kun nykyiset valmistuvat. Olisi ollut toivottavaa, että olisimme voineet jatkaa artenomikoulutusta, kun saimme sen hyviin kantimiin." Nyt veneenrakennusta opetetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen artesaanin tutkintoon johtava vaihe opetetaan Haminassa. Toisessa vaiheessa siirrytään venealan koulutusohjelmaan Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kotkaan.

Veneenrakennuskoulutuksen uranuurtajana Haminan ammattiopistossa on ollut suhteellisen vapaat kädet opetussuunnitelmaa sovellettaessa. Artesaanitutkinnon opetussuunnitelmissa opetushallitus on nyt ottanut hieman entistä tiukemman otteen. Pyrkimyksenä on vaihteeksi yhtenäistää opetusta eri puolilla Suomea.

Haminassakin olisi ollut halua päästää ammattikorkeakouluvaiheeseen mukaan, mutta se ei jostain syystä opetusta järjestäville virkamiehille käynyt. Asia on herättänyt kummastusta, sillä Haminan ammattiopisto on ollut veneenrakennuksen johtavia oppilaitoksia Suomessa. Haminalla olisi ollut paljon annettavaa muun muassa venealan muotoilussa.

"Tarkoitan nimenomaan muotoilua, en veneen suunnittelua. Hyvä esimerkki muotoilusta on vaikkapa, kun Summassa Seppälä keksi laittaa vuonna 1950-luvun alussa kajuutan ikkunoiden välipuun vinoon. Seuraavana vuonna kaikki seurasivat perässä. Jorma Seppälä kertoi, että heistä vain tuntua, että se voisi näyttää hyvältä."

Veneensuunnittelu vähenee

Artesaanitutkinnon opetukseen siirtyminen jättää Haminassa veneensuunnittelun opetuksen paljon entistä vähäisemmäksi. Nyt suunnittelukoulutus siirtyy Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Haminassa painotus siirtyy käytännön veneenrakentamiseen. Haminassa opetetaan edelleen, kuinka veneenrakentaja pystyy suurentamaan piirustuksista veneen mallin isoon kokoon ja tekemään veneen. "Nyt suunnitellaan enemmän työn kuluessa kuin tietokoneen ääressä." Veneensuunnittelua pitäisi kuitenkin oppia myös tietokoneella. "Kyllä minä uskon, että tämä on viimeinen sukupolvi, joka piirtää veneitä enää kynällä ja paperilla", Lindholm sanoo. "Koneet ja ohjelmat tulevat halvemmaksi, ja niiden hankinta on yhtä luonnollista kuin työstökoneiden hankinta. Monet meiltäkin valmistuneet opiskelijat suunnittelevat veneitä tietokoneiden avulla."

Itse itsensä työllistäjiä

Suurin osa nykyisistä veistäjistä ovat yhden hengen yrittäjiä. He ovat kuitenkin luonnostaan verkostoituneet. "Meidän talosta lähtenyt nuori polvi työllistää toisiaan. Jos he eivät pysty itse tekemään, he ohjaavat vanhalle opiskelukaverilleen." Yhden hengen yrittäjyyttä voi muuttaa myös se, että opiskeluihin pakollisena sisältyvä harjoittelujakso tuo nykyisille veistäjille harjoittelijoita. Kynnys lisätyövoiman palkkaamiseen muutenkin saattaa madaltua. Hankaluutena on, että monet veistämöt toimivat kotipihapiirissä, ja ulkopuolisen palkkaaminen pakottaa esimerkiksi sosiaalitilojen rakentaminen.

"Ratkaisuna voisi olla vaikkapa sen tyylinen yrityshautomo, joka on syntynyt Haminassa. Useampi veneveistäjä toimii samoissa tiloissa - Haminassa vanhalla paloasemalla - jossa on käytössä yhteisesti sosiaalitilat ja toimistohuoneet. Kun ollaan samoissa tiloissa yrittäjäveistäjät voivat myös auttaa toisiaan." Nopeaan puuveneenrakennuksen teollistumiseen on kuitenkin monta muutakin mutkaa. Aina voidaan kysyä, pitäisikö ensin olla tarjontaa vai tilauksia. Nyt jos joku tilaisi sata soutuvenettä, hän tuskin saisi niitä, koska Suomessa ei ole kuivumassa lautoja sataan soutuveneeseen. Mutta kuka ottaisi riskin ja kaataisi puut, jos tilauksesta ei ole tietoa?

"Olemme olleet liiankin tarkkaan suurennuslasin alta, kun meiltä on kysytty, että mihin opiskelijat menevät koulutuksen jälkeen, kun venealan työpaikkoja ei ole. Kaikkia muitakin pitäisi sitten katsoa yhtä kriittisesti. Mihin autonasentajat menevät? Kuinka moni merkonomi on päässyt töihin? Meidän opiskelijat tietävät jo tullessaan, että heidän on työllistettävä itse itsensä opiskelun jälkeen."

Tapio Lindholmin on kuitenkin hyvä ylpeänä epäilijöille esittää, miten Haminan ammattiopiston käyneet pärjäävät. Helsingin venenäyttelyssä esillä olleista yrittäjistä oli koko joukko Haminan koulun käyneitä.

Teksti ja kuvat: Yrjö Klippi