|
|
Kumpuselkäläinen tehdään pieteetillä,
osa 2/2
|
Vanhat konstit uusien keinojen rinnalla Vaikka veneen rakentamisessa työvälineet ja -tavat
ovat koneellistumisen myötä viime vuosikymmeninä
muuttuneet melkoisesti, perinteisiä hyväksi koettuja menetelmiä
veistämöllä edelleen käytetään. Jari
Kumpuselkä mainitsee esimerkkinä kylkilautojen vääntämisen
muotoonsa höyryttämällä. - Kun ennen käytettiin puutappeja ja liimoja, jotka kovettuivat puiden väliin kovaksi paakuksi, nykyiset mm. uretaanipohjaiset liimat imeytyvät puiden syihin - saumaa tuskin huomaa. Veistämön nykyisten taitajien mielestä veneen rakentaminen vaatii tekijältään kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Se vaatii myös luovaa silmää, koska kaikkia työvaiheita ei tehdä millintarkkuudella. Työ on samalla uusien menetelmien ja ratkaisujen suunnittelua - tuotekehittelyä. Hannu Kumpuselkä kertoo, että työtä veistämöllä on riittänyt kaiken aikaa. Kysyntää on aina Helsinkiä myöten - enemmän, mitä he pystyvät kahteen mieheen tekemään. Veistämön laajentaminen ei kuitenkaan ole kummankaan suunnitelmissa. Vaikka uusia asiakkaita on tulon päällä kaiken aikaa, yhteys vanhoihin asiakkaisiin säilyy, sillä veistämön pihassa olevista paristakymmenestä veneestä osa on "kumpuselkäläisiä". Talvitelakoinnin aikana veneisiin tehdään huolto- ja korjaustöitä. Vanhan veneen korjaaminen on kovaa puuhaa Jos aikoo itse korjata hankkimansa puuveneen, Hannu Kumpuselällä on kerrottavanaan muutama kullanarvoinen neuvo: ensiksi on remontoitavalle veneelle tehtävä kuntoarvio ja laadittava kustannuslaskelma. - Sen jälkeen on tarkoin puntaroitava mitä pystyy itse korjaamaan. Mikäli aloittaa remontin on huolehdittava, että veneen kunnostukseen varattu tila on lämmin ja tilava. Eikä tarpeellisten työkalujen hankinnassa kannata pihistellä. - On myös muistettava, että aikaa kunnostukseen kuluu ammattimiehiltäkin yleensä suunniteltua enemmän. Ja yllätyksiin, ikävänpuoleisiinkin on syytä varautua, hän lisää vuosikymmenten kokemuksella. Vaikka monelle puuvene on se ainoa "oikea" vene, Hannu Kumpuselkä kertoo, että kaupan ratkaisee useimmiten viime kädessä veneen hinta. - Ostajat usein vertailevat rauhassa puu- ja muoviveneiden hintoja vuodenkin päivät ennen rakentamisen aloittamista. Hänen mielestään vastaavilla puu- ja muoviveneiden hinnoilla ei ole merkittävää eroa. Hinta riippuu paljon veneen varustelutasosta ja mitä materiaaleja on käytetty. Muoviveneen hintaa nostaa vielä jälleenmyyjien kaupasta saamat provisiot. - Me asioimme suoraan asiakkaiden kanssa. Heillä on näin mahdollisuus osallistua suunnittelun ohella sisustusratkaisuihin ja rakentamiseenkin. "Kumpuselkäläinen" on laatua Valokuvaaja, toimittaja ja kalastajanakin tunnettu Markku Saiha on tuttu kävijä Kumpuselän veistämöllä. Porin Reposaarella asuva Saiha on tutkinut laajasti ammattikalastusta sekä kalastuksessa käytettäviä puuveneitä ja niiden ominaisuuksia. Hän kertoo, että rannikkokalastukseen ei rakenneta yleisesti tyypitettyjä venemalleja. Ne tehdään tilaajille mittatilaustyönä. Siksi veneiden rakentaminen ei ole koskaan kasvanut Satakunnankaan rannikkokunnissa teollisiin mittoihin. - Veneen rakentamisessa otetaan huomioon etenkin niiden käyttötarkoitus. Esimerkiksi rysäveneet ovat keulasta kantavampia ja verkkokalastukseen tarkoitetut veneet puolestaan laidoistaan matalampia. Myös rannikon olosuhteet ja erityispiirteet vaikuttavat veneiden rakentamiseen - niiden muotoiluun. Pohjois- Satakunnan rannikkovedet ovat kivikkoisia ja matalia. Vaikka aaltojen välit ovat lyhyitä mainingit käyvät usein korkeina. Veneet ovatkin siksi laakeapohjaisia ja merikelpoisia. Saihan mukaan "kumpuselkäläiset" kalastajaveneet ovat seudulla arvostettuja, eikä syyttä, sillä ne ovat lujarakenteisia ja siroliikkeisiä. Veneisiin käytetty puumateriaali ja viimeistely on myös huippuluokkaa. -"Kumpuselkäläisyys" on puuveneelle todellinen laaduntae, hän täsmentää.
Teksti: Jouko Kahila
|
|
|
|
![]()
Puuvene-lehti
1/2000
Sisällysluettelo
|
|
16.01.2001