|
|
Kuggomskolan, osa 1/3
Kuggomskolan
|
|
"Maailmamme on niin kiireinen ja kova, että vanhat ammatit ja aidot luonnon materiaalit herättävät kiinnostusta, eikä se koske ainoastaan puuveneitä", pohtii Erkki Lönnqvist. Taustalla on Göran Schildtin kuuluisa pursi Daphne. |
Kuggomskolanilla eli virallisesti Östra Nylands Folkhögskolanin puuveneenrakennuslinjalla on pitkät perinteet. Koulu sijaitsee Pernajassa, Kuggomin kylässä, viisi kilometriä Loviisasta pohjoiseen. "Kuggomskolan on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva puuveneen rakennusta opettava koulu", kertoo Erkki Lönnqvist. Kansanopisto on perustettu jo vuonna 1905. Se oli tarkoitettu alueen nuorille, jotka olivat enimmäkseen maanviljelijöiden lapsia. Pernajaan kuuluu myös laaja alue Suomenlahden saaristoa, jossa asui paljon kalastajaperheitä. Niinpä kansanopiston yhteyteen perustettiin Pernajan kalastuskoulu vuonna 1911. Oli aika luonnollista, että kalastuskoulun yhteyteen piti saada veneenrakennus ohjelmaan mukaan, joten vuonna 1922 rakennettiin punainen veneenrakennusverstas, joka on edelleen pystyssä nykyisen veneenrakennushallin vieressä. Fiskari joka talvi Aluksi koulussa rakennettiin talonpoikaisveneitä ja fiskareita. "Tunnen täällä olleita vanhempia oppilaita, joista moni kertoo, että joka talvi rakennettiin 8-9-metrinen fiskari. Useimmiten ne olivat avoimia, tai niissä oli vain kevyt hytti, jonka päällä oli tuulilasi." Aina on tehty myös tilausveneitä. Asiakkaina on ollut niin kalastajia kuin muitakin. Vuonna 1955 usean helsinkiläisen elokuvateatterin omistaja Veli Paasikivi, presidentti Juho Kusti Paasikiven veli, tilasi 9-metrisen mahonkisen fiskarin. Piirustukset tulivat Cronströmiltä. Kuggomin koulussa tehtiin talvella 1955-1956 opettaja Runar Palmgrenin johdolla veneen runko. Sisustus tehtiin Suomen Kalastuksella Loviisalla, jotta vene saatiin valmiiksi ennen juhannusta. Koulu loppui nimittäin jo huhtikuun lopussa, jotta oppilaat pääsivät kotiinsa kevätkalastukseen. Lasikuitu välivaiheena 1960-luvulla tehtiin Max Mattssonin aikana paljon soutuveneitä ja perämoottoriveneitä. Erkki Lönnqvist aloitti Kuggomissa marraskuussa 1972. Silloin alkoi lasikuituveneiden aika Suomessa. "Syksyllä 1972 koulussa oli vain muutama oppilas. Töitä tehtiin vanhassa, pienessä vajassa." "Seuraavana kesänä tein muotit lasikuituista soutuvenettä ja kanoottia varten. Soutuvene oli isäni malli merisoutuveneestä." Tästä alkoi Kuggomin lasikuitukausi. Merisoutuvenettä tehtiin paljon, ja Finnspeed 430 -perämoottoriveneen muottisarja hankittiin. Siitäkin tuli suosittu - myös sen takia, että siihen aikaan veneenrakennuslinjalla oli paljon nuoria. Nythän Kuggomskolan antaa aikuiskoulutusta. Soutuveneitä ja perämoottoriveneitä tehtiin lasikuidusta myös talvikursseilla. Enimmillään veneitä syntyi parikymmentä yhden talven aikana. Puuvene ei kuitenkaan koskaan jäänyt lasikuituaikanakaan kokonaan kuvioista pois. Puun ja lasikuidun kaudella tehtiin vielä vanhassa vajassa muun muassa Kansanvene Suomen Kalastuksen malleilla. (Jatkuu...) |
|
|
|
|
![]()
Puuvene-lehti
1/2000:
Sisällysluettelo
|
|
16.01.2001