|
|
Pohjoisrannan Halkolaituri
|
|
|
Helsinki voi ylpeänä osoittaa vuoden 2000 Tall Ship's Race -aluksille todella kilpailun hengen mukaisen satamapaikan. Kymmenet maailman meriltä saapuvat purjelaivat kiinnittyvät Pohjoisrannan Halkolaituriin, perinteiseen purjelaivasatamaan aivan Helsingin keskustassa. Helsinki on syntynyt meren äärelle. Se on kasvanut ja elänyt paljolti merestä. Merenkulun kautta Helsinki on vuosisatojen ajan ollut myös koko Suomen portti maailmalle. Ahvenanmaalaisten purjelaivojen ansiosta Suomi tunnetaan maailmalla viimeisenä suurena purjelaivavaltiona, vaikka suomalaiset itse eivät tätä merihistorian tosiasiaa kovin hyvin tunnekaan. Vielä vähemmän tunnettua on Suomessa sen vilkas rannikkomerenkulku - tuhannet pienet puurunkoiset purjelaivat ovat syntyneet vuosisatojen aikana saariston rannoilla kipparien itsensä rakentamina ja seilanneet rahtia niin pitkälle kuin taito, tiedot ja uskallus on riittänyt. Purjeiden aika ammattimaisessa rahtiliikenteessä päättyi vasta vuonna 1973, kun viimeinen hiekkaa ja halkoja Helsinkiin kuljettanut kaljaasi poistettiin kauppa-alusrekisteristä. Talonpoikaispurjehduksen aikakausi oli päättynyt. Osa ammattikäytöstä poistetuista purjelaivoista myytiin huvialuksiksi tai ravintolalaivoiksi, suuri osa ulkomaille. Aivan liian moni alus jäi makaamaan merenlahtiin, joihin ne hoitamattomina upposivat. Käytössäkin olleiden laivojen kunto heikkeni nopeasti korjaustelakoiden ja korjaustaidon katoamisen myötä. Purjelaivakulttuurista kiinnostuneet harrastajat onnistuivat säilyttämään kerran niin suuresta laivastosta parikymmentä alusta purjehduskuntoisina. Purjelaivasatama palasi juurilleen Helsingin ensimmäinen satama sijaitsi Vanhankaupunginlahdella. Lahden madaltumisen takia Pietari Brahe siirsi kaupungin sataman Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle 1600-luvun puolivälissä. Uusi satama rakennettiin nykyiseen Pohjoisrantaan. Vuosien kuluessa satamatoiminta on laajentunut eri puolille Helsinkiä, mutta vielä toisen maailmansodan jälkeen Pohjoisrannan Halkolaituri toimi viimeisten Suomenlahden rannikolla kauppamerenkulkua harjoittavien purjelaivojen satamapaikkana. Vuonna 1994 Helsingin Satama luovutti vastuun Halkolaiturin hallinnasta Helsingin Purjelaivasatamayhdistykselle vuokraamalla sille satama-alueen. Halkolaiturilla vuosikymmeniä aikaisemmin halkoja ja hiekkaa purkaneet alukset saivat sen kotisatamakseen. Tiukat vaatimukset sataman aluksille Helsingin Purjelaivasatamayhdistyksen tarkoituksena on tarjota satamapaikkoja ja -palveluita vanhoille purjelaivoille ja varmistaa toiminnallaan, että purjelaivat, purjelaivakulttuuri ja merenkulkuperinteet säilyvät osana Helsingin kaupungin historiallisesti arvokasta merellistä kaupunkikuvaa. Perinteisen purjelaivahengen vaalimiseksi ja satamatoiminnan korkean laadun takaamiseksi yhdistykselle on laadittu tiukat säännöt. Sataman alusten on täytettävä vaatimukset alusten ulkoasun, hengen ja kunnostuksessa käytettyjen työtapojen ja materiaalien suhteen. Päätöksen aluksen hyväksymisestä yhdistyksen jäseneksi ja pysyvän satamapaikan saamiseksi tekee Helsingin Sataman, Suomen merimuseon ja Purjelaivasataman edustajista koottu lautakunta. |
Kuvat ovat vuoden takaisesta Fish and Ships-tapahtumasta. Tapahtumassa esitettiin kuvaelma halkojen lastauksesta ja kuljetuksesta Astridilla. Väki oli pukeutunut ajan hengen mukaisesti |
|
|
|
![]()
Puuvene-lehti
1/2000:
Sisällysluettelo
|
|
16.01.2001