Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 3/1999:


Hillan kansi tiiviiksi

Purjekangasta kanteen

Vuonna 1961 rakennetun kansanvene Hillan (FIN 336) kansikankaan vaihto oli auttamattomasti edessä. Ruotsista löytyi sopivaa kangasta ja kotipiiristä ahkeria tekijöitä.

 

 

    Tutkin erilaisia valmistusmenetelmiä, ja päädyin ruotsalaiseen malliin, jossa kangasta ei kiinnitetä alustaansa muuten kuin pingottamalla reunoista. Muissa vaihtoehdoissa kangas liimattiin alustaansa kankaan kyllästämiseen käytettävällä maalilla. Ruotsalaista mallia perustellaan sillä, että puun ja kankaan täytyy saada elää vapaasti, jotta vältyttäisiin rypyiltä.

    Kunnon kangasta

    Kummassakin menetelmässä onnistumisen edellytyksenä on hyvälaatuisen kankaan käyttö. Kankaan pitää olla tukevaa (400 - 500 g/m2) sekä tiiviisti kudottua ja käsittelemätöntä puuvillaa. Kankaassa ei saa olla väriaineita eikä mitään tärkkejä, jotta se imisi mahdollisimman hyvin maalia. Kaikki jokapojan halvat lakanakankaat kannattaa unohtaa. Hyvä kansikangas on melkein peltiä - eikä se ole halpaa.

    Talven 1996 - 1997 aikana revin vanhan kankaan irti kannesta. Suhteellisen hyvien varvas- ja törmäyslistojen poistaminen eheänä, toiveajatuksena käyttää ne uudelleen, osoittautui hankalaksi. Revin ne myös irti. Seuraavaksi tutkin, mitkä kansilaudat (15 x 90 mm) vaihdetaan ja mitkä jatketaan. Loppujen lopuksi vaihdettavia lautoja oli enemmän kuin jäljelle jääviä. Jälkikäteen voisi sanoa, että olisi ollut nopeampaa - ehkä ei järkevämpää - vaihtaa kaikki laudat. Nyt jouduin poistamaan vaihdettavat laudat varovasti, jotta en olisi rikkonut viereistä hyvää lautaa.

    Massivipuu parempi kuin vaneri

    Mielessä kävi myös kansimateriaalin vaihto vaneriin. Antaisihan se lisää jäykkyyttä veneelle ja ehkä lisävauhtia kilparadoille. Mutta koska halusin ehdottomasti kangaskannen, ei vaneri tuntunut mielekkäältä materiaalilta. Koska vaneri on elämätöntä materiaalia, se ei tarvitse joustavaa pintamateriaalia, ja koska se ei hengitä, se ei siedä kosteutta samalla tavalla kuin massiivipuu. Kangas pintamateriaalina ei ole niin kosteuden pitävää kuin jotkin muovipinnoitteet, muovimatto tai lujitemuovi.

    Massiivipuukannella on paljon hyviä ominaisuuksia: se on hengittävä materiaali, se eristää paremmin lämpöä, kansiäänet ovat pehmeämpiä ja paikkakorjaaminen on helpompaa. Lisäksi massiivipuukansi ilmoittaa nopeammin, jos se vuotaa. Esteettisessä mielessä rimojen ja lautojen näkyvät saumat kannen alapuolella antavat oikean puuveneen tunnun.

    Kansilautojen vaihto oli yksinkertaista ja helppoa. Olin maalannut ja kyllästänyt Owatrolilla lautojen alapuolet jo etukäteen. Maalikerroksen pitää olla ohut, jotta puu hengittäisi. Maalina käytin Uula-tuotteen pellavaöljymaalia, joka muodostaa hengittävän kerroksen, koska siinä ei ole keinohartseja. Uudet laudat kiinnitin haponkestävillä ruuveilla, joita upposi kanteen uskomattoman paljon. Lautojen kiinnittämisen jälkeen hioin kannen nauhahiomakoneella karkeudella 60 ja viimeistelin tasohiomakoneella myös karkeudella 60.

     

 

 

 

Sivun alkuun

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 3/1999:
Sisällysluettelo

Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


16.01.2001