Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 2/1999:


Ssaaristoristeilijä, osa 2/4

 

    Kyntzell ihastuu

    Suomessa kuuluisa venesuunnittelija Gösta Kyntzell oli myös kiinnostunut kansanveneestä, ja hän tilasikin itselleen kansanveneen Wileniuksen telakalta Porvoosta. Porvoon kunnallispolitiikan jalkoihin jäävä Wileniuksen telakka onkin erityisen tärkeä kansanveneilijöille, sillä luokan historia Suomessa alkoi juuri sieltä. Kyntzell antoi kaikille itse suunnittelemilleen veneille nimeksi Inga-Lill ja järjestysnumero. Kansanvenettä hän ei ollut itse suunnitellut, joten sen nimeksi tuli yksinkertaisesti Lill-Inga. Purjenumeron L-1 saanut Lill-Inga laskettiin vesille 2. heinäkuuta 1942 - vain runsaat kaksi kuukautta Göteborgin ensiesittelyn jälkeen. Kyntzell itse antoi veneestä lausunnon Till Rors -lehdelle, jossa hän sanoi, "että kyseinen vene ylittää kaikki odotukset ja tulee varmasti saavuttamaan suuren suosion. Meitä hämmästyttää sen nopeus. Lähettäkää Sven Salénille terveiset, että olemme kaikki, eritoten Ramsay, ihastuneita veneeseen." Kuulun venesuunnittelijan ylistävä lausunto antoi varmasti pontta luokan suosiolle Suomessa.

    Suomen aktiivisimpia luokkia

    Suosittu kansanveneestä tulikin. Jo vuonna 1951 Suomessa oli rakennettu sata venettä, mitä voi pitää uskomattomana saavutuksena sodan ja sodan jälkeisten vuosien takia. Kaikesta oli pulaa, eikä veneiden rakentaminen varmasti ollut jälleenrakentamisen aikana ensimmäisenä ihmisten mielissä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 350 kansanvenettä, purjenumerot ovat jo yli 350:n ja uusimmat veneet on rakennettu 1990-luvulla. Tosin vuodesta 1976 lähtien kansanveneitä on saanut rakentaa myös lasikuidusta, mutta varmaankin kaikki yhdistävät folkkarin mielessään ennen kaikkea sympaattiseen limilautaiseen puuveneeseen. Puuveneitä on ehdoton enemmistö luokkaliiton rekisterissä olevista veneistä. Folkkari elää juuri nyt uutta nousuaan, ei vähiten lisääntyneen puuveneharrastuksen takia. Luokka kilpailee aktiivisimman köliveneluokan tittelistä H-veneen kanssa. Folkkarien SM-purjehdukset ovat vuosittain yksi suurimmista purjehduskilpailuista Suomessa. Viaporin tuopissa folkkari on ylivoimaisesti suurin yksityyppiluokka. Lähtölinjalla vuonna 1998 oli yli 40 folkkaria!

    Pohjanlahdelta San Fransiscon lahdelle

    Pohjoismaisten kansanveneiden suurimmat laivueet ovat luonnollisesti Pohjolassa. Veneestä tuli tosin pikemminkin Itämeren kansanvene, sillä Norjassa se ei saanut jalansijaa. Ruotsissa on noin 1 350 venettä, Tanskassa tuhat venettä ja Saksassa 700 venettä. Itämeren alueella on myös muutamia veneitä ainakin Virossa ja Venäjällä. Myös Englannissa on rakennettu sekä puhtaita pohjoismaisia folkkareita että hieman muunneltua brittiversiota. Kaukaisimmat folkkarit purjehtivat Tyynellä valtamerellä sillä USA:ssa on peräti sadan veneen laivue. Folkkaripurjehduksen keskus USA:ssa on San Fransisco.

     

 

Sivun alkuun

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 2/1999:
Sisällysluettelo

Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


16.01.2001