Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 1/1999:


Saaristoristeilijä, osa 2/4

 

    Klassinen vene

    Lähestyimme sotaen poijussa kelluvaa purjevenettä. Se näytti samalla kertaa klassiselta ja modernilta. Vene oli vanhan pohjoimaisen 22 neliöisen mittojen mukaan rakennettu.

    Veneen suunnittelu alkoi vanhan veneen mittaamisella. Vene oli kokenut kovia, ja sen muoto oli alkuperäisestä muuttunut. Jarmo Heikkilä joutui itseasiassa suunnittelemaan veneen uudestaan.

    -En pyrkinyt tarkasti 22 neliöisen mittasääntöön, sillä silloin olisin joutunut hyväksyttämään piirustukset rakenteita ja rikiä myöten. Aikatauluni ei antanut tälle myöten, joten päädyin rakentamaan veneen ilman hyväksyttyjä piirustuksia. Tämän veneen rakenteissa on kuitenkin käytetty säännön määräämiä minimivahvuuksia ja myös alkuperäisen mallina olleen veneen rakennetta. Venettä piirtäessäni pyrin suunnittelemaan veneen, joka täyttäisi klassiset määritelmät saaristoristeilijälle: Linjakas vene, jota on mukava purjehtia ja katsoa.

    Mahonkia löytyi

    Soutaessamme veneen ympäri kysyin Heikkilältä, miten hän on käsitellyt veneen rungon, kun se on niin hienon väristä mahonkia. Nykyisin saatava mahonki ei ole oikeastaan mahonkia, vaan afrikkalaista gabonia, joka on mahongin kaltaista, mutta vaaleampaa. Olin varma, että hän oli  petsannut rungon ennen lakkaamista. Hämmästykseni oli suuri, kun sain kuulla, että runko on vain lakattu, ja että mahonki oli hondurasin mahonkia.

    Veneen rakentaminen alkoi uloslyömällä linjapiirustukset. Niiden pohjalta saatiin kölipuiden mitat ja muodot. Kölipuussa, painokölitukeissa ja keulasteevissä on käytetty irokoa. Alkuperäisessä veneessä oli käytetty tammea.

    Veneessä on 15 lautaparia kuten alkuperäisessäkin. Lautajako on mitoitettu tasajaolle tasaisesti päihin kapenevaksi. Runko on mahonkia, kun alkuperäinen runko oli tammea. Ruuvit ja pultit ovat 316A4 -passivoitua terästä. Kaaret on kiinnitetty ruuveilla eikä kupariniiteillä, kuten alkuperäisessä veneessä.

    Runko on tasasaumainen liimattu lautarunko. Liimauksessa on käytetty epoksia, jota ei varmasti vuonna 1924 ollut käytössä. Kuiva mahonki salli laidoituksen liimauksen.

    "Liimalla sai lujemman rakenteen, tiiviit saumat, eikä vesi etene laudoituksessa." "Jokainen lauta on tavallaan oma yksikkönsä, eivätkä laudat ole kosketuksessa toistensa kanssa. Jos vaikka pinta rikkoutuu, vesi jää vain siihen lautaan, jonka pinta on rikki." Runko on kyllästetty Owatrolilla, jotta rakenne olisi mahdollisimman elämätön. Pinnat on myös sekä lakattu että maalattu. Näin kosteusvaihtelut pysyvät pieninä, lika ei tartu ja homesienet eivät saa kasvualustaa.

    "Epoksia olen käyttänyt, mutta muuten vene on rakennettu niin pitkälle kuin mahdollista perinteisin menetelmin. Halusin klassisen lautaveneen."

Sivun alkuun

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 1/1999:
Sisällysluettelo

Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta



16.01.2001