|
|
Saaristoristeilijä
Jarmo Heikkilä veisti lopputyönään Haminan ammattiopiston veneopiston päättötyönä uuden 22 neliömetrisen. Vene oli Helsingin venemessuilla katseen vangitsijana ja oli ehkä koko näyttelyn kaunein vene. Messuvieraat piirittivät ja silittivät veneen hohtavia mahonkisia kylkiä. Heikkilä itse toteaa lopputyöraportissaan, että on turha modernisoida kunniakasta puuveneen rakennusperinnettä. Venettä katsoessa hänen ajatuksensa ymmärsi. |
|
|
Saaristoristeilijät olivat pohjoismaissa suurin venetyyppiluokka. Luokan syntysanat lausuttiin Tukholman Grand Hotellissa vuonna 1908. Ruotsin purjehtijalitto halusi perustaa uuden veneluokan, ja luokka tulikin nopeasti suosituksi paitsi Ruotsissa niin myös koko pohjolassa. Suosio levisi pian ympäri maailmaa. Saaristoristeilijäluokista ensimmäisinä syntyivät luokat 22, 30, 45 ja 55 neliötä. Luokkien idea oli vakioida suurin sallittu purjepinta-ala. Neljä vuotta myöhemmin hyväksyttiin luokkaan 38 neliötä. Seuraavana vuonna perustettiin lisäksi luokat 15, 75, 95, 120 ja 150 neliötä. Vuonna 1915 päätettiin kuitenkin luokat 38 ja 45 yhdistää ja niistä muodostettiin luokka 40 neliötä. Suosituin luokka oli kuitenkin juuri 22 neliötä. Veneet olivat helppoja rakentaa ja ne olivat siten myös hinnaltaan sellaisia, että ne olivat myös hinnaltaan sellaisia, että ne olivat ihmisten saavutettavissa. Niitä rakennettiin jopa amatöörivoimin. Suomalaiset suunnittelijat olivat vuosisadan alkupuolella edelläkävijöitä saaristoristeilijöiden suunnittelussa. Sellaiset nimetkuten Gustaf Estlander, Zake Westin ja Einar Olofsen piirsivät veneet pitkiksi. Pitkät keulat ja perät antoivat veneille niiden kallistuessa huikeasti lisää pituutta vesilinjaan ja siten lisää nopeutta. Neliömetriluokka kehittyi Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 kansainvälinen purjehtijaliitto hyväksyi kansainvälisiksi luokiksi 30-ja 40 neliömetriä. Luokka 22 neliötä hyväksyttiin vuonna 1928. Sääntöjä viilailtiin, kun äärimmäisiä rakenteita yritettiin välttää lujuuksien heikentyessä veneiden mittojen kasvaessa. Nykyisin on olemassa myös ns. pohjoismainen 22 luokka, jonka sääntö hyväksyttiin vuonna 1923. Myöhemmin haluttiin aikaansaada vielä edullisempi 22 neliötä luokka, ja syntyi luokka B 22 neliötä. Luokka oli muuten samanlainen, mutta köli oli rautaa ja rungon materiaalin tuli olla mäntyä. |
|
|
![]()
Puuvene-lehti
1/1999:
Sisällysluettelo
|
|
16.01.2001