Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 1/1999:


  Katamaraani, osa 3/4


Katamaraanin kahdessa rungossa on yllättävän suuret sisätilat. Kun katsoo venettä rannalta, ei pysty kuvittelemaan kuinka paljon tiloja veneeseen todella mahtuu.

Suuremmissa katamaraaneissa runkojen väliin on yleensä rakennettu vähintään yksiön verran sisätilaa ponttoonien lisäksi.

    Aallokossa purjehtiminen

    Katamaraanit ovat omimmillaan pienessä aallokossa ja reippaassa tuulessa. Haminan edustalle oli kaakkoistuuli saanut aikaan jo kohtalaisen aallokon, ja tuulen nopeus oli yli 8 m/s. Jukka oli jo lähtiessä ottanut isoon yhden reivin. Katamaraanin purjehtimisessa purjeita reivataan herkemmin kuin yksirunkoveneessä.

    Aallokon ja tuulen kasvettua vene alkoi tuntua yhä enemmän villiorilta. Vauhti oli 20 solmun pinnassa ja välillä laine pärskeineen iski trampoliinille asti. Vedenpitävä purjehdushaalari on yhtä tarpeellinen kuin jollapurjehtijoilla.

    Vene pysyi hienosti käsissä, eikä tuulenpuolen ponttoonin nouseminen vedestä ollut kertaakaan lähellä. Jukka totesi, että näin amatöörimiehistöllä ei viitsi ryhtyä voimistelemaan - vauhtia oli siis vielä reservissä.

    Matkapurjedus

    Matkanteko tämän kokoluokan veneessä onnistuu hienosti, sillä ponttooneissa on hyvät makuutilat neljälle aikuiselle. Pentry on vaatimaton, mutta toimii yhtä hyvin kuin saaristoristeilijän kokoisen veneenkin vastaava. Tämän veneen vertailukohtana on mielestäni pidettävä 6-7 metristä retkipurtta. Silloin asuttavuus on vertailu kelpoinen, mutta purjehdus on jotain aivan muuta. Kaikki yksirunkoveneet ovat vastaantulijoita riippumatta siihen mihin suuntaan ne ovat menossa. Vauhdin hurma on todellinen.

    Asuttavuus

    Asuttavuudesta puhuttaessa on huomioitava, että tässä katamaraanissa on vain ponttooneissa sisätilaa. Suuremmissa ponttoonien väliin on rakennettu yleensä vähintään yksiön verran sisätilaa ponttoonien lisäksi.

    Viimeistely

    Jukka Henttu on perehtynyt monirunkoveneiden veistämiseen Amerikassa. Tämä varmaan on myös vaikuttanut Hentun käsitykseen viimeistelyn laatuvaatimuksista, sillä kaikessa näkyi, että veistäjä oli ajatellut ja tehnyt veneen erittäin korkeiden laatuvaatimusten mukaan. Viimeistely ulottui jopa saalinkien päättämiseen nahalla.

    Rakentamistekniikka

    Vene on rakennettu seetririmoista liimaamalla ne epoksilla yhteen ja lopuksi päällystämällä rakenne kuiduilla ja epoksilla. Vaativimpiin kohtiin, kuten sivuvanttien kiinnittymiskohtaan ponttoonien kylkiin, on käytetty hiilikuitua.

    Vaativa kohta katamaraanissa on sivurunkojen ja niitä yhdistävien tukien liittymäkohdat. Yhdistävät runkopalkit on rakennettu epoksi-komposiittirakenteina. Myös nostokölit ja peräsimet ovat komposiittirakenteisia.

    Miksi katamaraani?

    Ennen tätä koepurjehdusta en ollut koskaan harkinnut katamaraanin hankintaa. En harkitse sitä nytkään, syynä on Ali-Baba, se riittää minulle. Mutta, jos olisin reilusti nuorempi ja olisin hankkimassa ensimmäistä purjevenettäni, niin saattaisin hyvinkin hankkia katamaraanin, niin vaikuttava tapa se on liikkua vesillä - yli 20 solmua! Huh!


Viimeistely ulottui jopa saalinkien päättämiseen nahalla. 

Sivun alkuun

SeuraavaEdellinenPuuvene-lehti 1/1999:
Sisällysluettelo

Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta



16.01.2001