Vaikka valtiolta ei heru penniäkään

Sigyn korjataan entiselleen

Vanhojen laivojen kunnostamiseen on valtion tämän vuoden budjetissa varattu vain miljoona markkaa, joten rahaa ei riitä joka kohteeseen. Ilman tukea jäi muun muassa turkulainen museolaiva Sigyn. Lahovaurioista kärsivä alus hinattiin alkusyksystä Maarianhaminaan entisöitäväksi.

 Sigyn-säätiön, Turun kaupungin ja opetusministeriön välisissä neuvotteluissa varmistui kevättalvella, että tänä vuonna ei kolmimastoparkin kunnostamiseen valtiolta heru penniäkään.

Valtaosa määrärahoista, noin 900 000 markkaa, käytetään toisen turkulaisaluksen Suomen Joutsenen kunnostamiseen.

Tunnetun purjelaivan korjaustarpeita ja tuen määrää tuskin kukaan kyseenalaistaa, mutta kuinka moneen kohteeseen jäljelle jääneestä summasta "maksajan" mielestä tuhatlappusia riittää.

- Jaettava summa on kieltämättä mitätön, eikä siitä monellekkaan riitä. Määrärahojen niukkuuteen on keskeisenä syynä valtiontalouden pitkään jatkunut alijäämä, johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä vastaa.

Vanhojen alusten peruskorjaukseen ja kunnostukseen suunnatut raha-anomukset ovat hänen mukaansa lisääntymään päin. Varsinkin kiinnostus purjelaivojen entisöintiä ja rakentamista kohtaan on viime vuosina vilkastunut.

- Uusimpina kohteina ovat "sotakorvauskuunarit". Niitä luovutettiin sotien jälkeen Neuvostoliittoon 91 kappaletta. Tosin aluksia on onnistuttu kuljettamaan Suomeen vasta yksi, Pietarsaaressa remontoitava Vega. Tietojeni mukaan kuunareita Venäjältä vielä löytyy. Yksi on Muurmanskissa laivaravintolana.

Tukea kotikaupungilta

Turku on sen sijaan myöntänyt varoja Sigynin kunnostamiseen kiitettävään malliin.

- Viime vuonna saimme 300 000 markkaa puutavaran hankintaan. Tänä vuonna kaupungin avustus on kaikkiaan puolitoista miljoonaa ja ensi vuodelle on luvassa saman suuruinen summa, Sigyn-säätiön asiamies Jarmo Koskinen kertoo tyytyväisenä.

Turun päättäjien taholta kuitenkin huomautetaan, ettei kaupunki halua yksin kantaa vastuuta arviolta yli kuuden miljoonan markan nousevista korjauskustannuksista. Maksumieheksi perätään edelleen valtiota.

- Vaikka vanhojen laivojen kunnostamiseen tarkoitetut määrärahat eivät valtion budjetissa kasva tulevanakaan vuonna, odotamme opetusministeriöltä vastaantuloa kustannusten tasaamiseksi, eräs kaupungin virkamies toteaa.

Sigynin tukijoiksi on ilmaantunut yksityisiäkin tahoja. Esimerkiksi Åbo Akademi ja Raisio-yhtymä myönsivät kumpikin Sigyn-säätiölle hiljattain miljoona markkaa.

Säätiön toimesta tutkitaan myös muita rahoituslähteitä. Euroopan unionin suunnalta selvitetään voidaanko aluksen kunnostamiseen hakea EU:n rahoitusta niin sanottuna Interreg-hankkeena.

Sivun alkuun

Maailman meriltä Turkuun

Sigyn rakennettiin vuonna 1887 Göteborgissa. Alus on tiettävästi maailman ainoa viime vuosisadalla valmistunut kolmimastoparkki, joka kunnostetaan entiselleen.

Päivätyönsä alus teki rahtiliikenteessä Itä- ja Pohjanmerellä. Pisin purjehdusmatka ulottui aina Thaimaaseen saakka.

Vuodesta 1939 parkki on kuulunut Aurajoen varressa Turun kaupunkikuvaan. 70-luvulla alus tosin vietti vuoden verran Helsingissä, Suomenlinnassa sijaitsevalla Viaporin telakalla.

Viimeiset kolme vuotta Sigynin sijoituspaikkana, ennen syyskuista hinausta Maarianhaminaan, oli allastelakka Turun sataman tuntumassa, joen länsirannalla.

Telakalla tehdyissä tutkimuksissa todettiin Sigynin olevan erittäin heikossa kunnossa. Esimerkiksi ulkolankutus ja tukikaaret pullistelivat pahasti. Alus muistuttikin muodoltaan enemmän donitsia kuin purjelaivaa.

Jari Koskinen arvelee, että laivan kehnoon kuntoon oli osaltaan syynä parikymmentä vuotta sitten Suomenlinnassa tehdyt korjaukset. Tuolloin parkki varustettiin kaksinkertaisella lankutuksella. Ulommainen kerros havaittiin myöhemmin liian tiiviiksi.

- Siitä johtuneet ilmasulut todennäköisesti jouduttivat kaarien lahoamista.

Aluksella toistakymmentä vuotta työskennelleen Jouni Jylhän mukaan telakalla pystyttiin erilaisin huoltotoimin, kuten pohjakorjauksin, vain hidastamaan arvokkaan museolaivan rapistumista.

Hän, jos kukaan tietää, että Sigynin peruskorjaukseen ryhdyttiin todella "kreivin aikaan".

- Vuoden parin odotus olisi ollut kohtalokasta, sillä rakenteet hädintuskin kannattivat aluksen omaa painoa.

Sivun alkuun

Apua Ahvenanmaalta

Tarvittavaa ammattitaitoa ja välineistöä Sigynin korjaamiseksi löytyi Maarianhaminasta Linden-Varvetin-telakalta.

Näyttönä ahvenanmaalaisesta alan osaamisesta on muun muassa kansainvälistäkin tunnustusta saanut kaksimastoinen kaljaasi Albanus.

Kun Turun kaupunginhallitus takasi alkusyksystä riittävän rahoituksen kunnostustöiden aloittamiseksi ongelmana oli ainoastaan Sigynin hinaaminen Ahvenanmaalle ennen jäiden tuloa. Matkaan päästiin syyskuun lopulla.

- Suhtauduimme hinaukseen luottavaisin mielin, koska vaativan operaation otti hoitaakseen tunnetulla kokemuksellaan Turun Merenkulkupiiri Letto-nimisellä hinaajallaan, Jari Koskinen kertoo.

Ennen hinausta Sigynistä purettiin tuulipintojen minimoimiseksi takilas.

- Eli kaikki irtain kannesta ylöspäin, kuten mastot, jäi Turkuun, Jouni Jylhä täsmentää.

Kolme vuorokautta kestänyt hinausmatka sujui säätiön asiamiehen mukaan kommelluksitta. Ilmojenherrakin oli kohtuullisen myötäsukainen matkalaisille.

- Ainoastaan kerran,ennen Kihdin selkää, jouduimme turvautumaan kovan tuulen takia turvautumaan suojasatamaan.

Linden-Varvet-telakalla ensitöiksi Sigyn allastelakoineen katettiin. Se mahdollistaa, että kunnostustöitä voidaan tehdä ympäri vuoden.

Syksyn ja talven mittaan aluksen ulkolankutus puretaan ja lahot kaaret, joita arvellaan olevan yli puolet, vaihdetaan uusiin. Sisälankutus eli garneeraus jäänee paikoilleen. Myös aluksen runko suoristetaan.

Korjauskustannuksista puuttuu vielä runsas miljoona markkaa. Jari Koskinen ja Jouni Jylhä uskovat, että tarvittavat rahat saadaan kasaan ensi vuoden aikana.

Suunnitelmien mukaan korjaukset saadaan päätökseen parin vuoden kuluttua. Tuolloin Sigyn, joka skandinaavisessa mytologiassa merkitsee Lokin lempeää ja uhrautuvaa puolisoa, on kaiken kansan ihailtavissa alkuperäisessä asussaan Aurajoen varressa.

Jouko Kahila