Tanskanmaalta se löytyy:

Huviveneilyn erikoismuseo!

Tanskallakin on oma Saaristomereksi kutsuttu alueensa, joka sijaitsee Fynin saaren eteläpuolella. Purjehduksen traditionalisteille alue tarjoaa monipuolisen kirjon katsottavaa ja koettavaa. Nyt tähän aarrearkkuun on hioutumassa yksi timantti lisää - pelkästään huviveneilyyn erikoistunut museo, Danmarks Museum for Lystsejlads. Siellä saa tuntuman vaikka siihen, millaisilla kuutosilla Tanskan ja Norjan kuninkaat ovat purjehtineet.
 

Olympiajolla, joka suunniteltiin vuoden 1936 olympiakisoihin (purjehdus Kielissä). Kuvan jolla hondurasmahonkia ja vuodelta 1936. Takana Kv. 5.5.

Etelä-Fynin saaristomeren alue ei ole laaja, eihän mikään ole maantieteellisesti mittavaa Tanskassa. Kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna ja myös merikulttuurin kannalta alue on kuitenkin omassa sarjassaan Itämeren piirissä. Onhan muistettava, että Tanska on maailman johtavia merenkulkumaita edelleenkin. Maailman suurvarustamojen sarjaan lukeutuva A.P. Møller on kotoisin Svendborgista, Etelä-Fynin Saaristomeren suurimmasta kaupungista. Alue on ollut Tanskan purjehdusmerenkulun voimakeskuksia ja monet kaupungit pitävät aktiivisesti tätä perinnettä voimissaan. Svendborgin lisäksi Fåborgin, Æroskøbingin, Troensen, Thurøn, Rudkøpingin ja Marstalin kaupungeissa terva tuoksuu ja kanvassi täyttyy edelleen.

Purjelaivoja eri puolilta Eurooppaa

Svendborgista ollaan aktiivisesti kehittämässä varsinaista purjehduskeskusta (Danmarks Maritime Center), lokakuussakin oli sen laitureissa kymmenkunta purjelaivaa, tanskalaisten lisäksi mm. hollantilainen kuunarilaiva (barkentiini) ja kolmimastoinen kahvelikuunari, jonka kahvelinnokassa liehui Ranskan trikolori. Yhden kuunarilaivan kannella toistakymmentä koululaista oli aamupuurolla, joka oli katettu ruuman isoluukulle. Opettajalla oli päällään perinteinen bussarong, jota Tanskassa valmistetaan edelleen. Taasingenin saarella tapasimme myös koululaisia. He purjehtivat liikuntatunneilla kahdella priistantotakiloidulla saaristolaisveneellä ja yhdellä modernimmalla.

Päältäkatsottuina he näyttivät täsmälleen yhtä "innostuneilta" kuin suomalaisetkin jumppatunneillaan - siitä huolimatta kryssäily syysvihurisella lahdella näytti luonnistavan.

Tanskalaispurjehduksen kehto Svendborgissa

Tanskan huviveneilyn museo sijaitsee samaisella Taasingenin saarella vartin automatkan päässä Svendborgista. Välille mahtuu vielä Troensen pikkukaupunki, jossa sielläkin on aivan ihastuttava merimuseo. Olimme myytyjä, kun saimme kokoelmiimme museon julkaiseman kirjasen "Etelä-Fynin saaristomeri esittäytyy" - suomeksi! Kirjasia oli jäljellä kymmenkunta kappaletta, en hamstrannut kaikkia, jotta joku muukin saa kokea kansallistuntoa kohottavan yllätyksen. Museon ylpeys ovat upeat pienoismallikokoelmat kruununaan viisimastoparkki "Københavnin" malli.

Huviveneilyn historiaa on myös täällä tarjolla, pidetäänhän edessä avautuvaa Svendborgin salmea tanskalaisen purjehdusurheilun kehtona. Venemalleista valtaosa on peräisin historiallisesti maineikkaan Henry Rasmussenin täkäläiseltä veistämöltä ja Svendborgs Sunds Sejlklub -seuralta. Tämä SSS lähes rinnan ensimmäisen, kööpenhaminalaisen Dansk Forening for Lystsejlads -seuran (myöh. Kongelig Dansk Yachtklub) kanssa on Tanskan toiseksi vanhin (molemmat perustettu heinäkuussa 1866). Kuninkaallisia kuutosia

Huviveneilymuseo on päässyt sijoittumaan upeisiin puitteisiin Valdemarslottina tunnetun, Tanskan kuninkaallisille kuuluneen kartanolinnan ulkorakennuksiin. Päärakennuksessa sijaitsee kulttuurihistoriallinen museo. Linnan omistava paroni Niels Juel-Brockdorf on myös veneilyn ystävä - museossa kunnostetaan paraillaan hänen kuutostaan. Kaunotar on "Norna VI", joka aikanaan kuului kruununprinssi Olaville. Olavihan, sittemmin Norjan kuningas Olavi V, voitti kultamitalin kuutosluokassa Antwerpenin olympiakisoissa 1928. Hänen hovisuunnittelijansa, sananmukaisesti, oli Johan Anker, joka suunnitteli 1928 Louhen.

-"Olemme pitäneet alkuvaiheessa suhteellisen matalaa profiilia", selittää museon intendentti John Walsted, kun kerromme hänelle, että tieto museosta ei suuremmin ole kiirinyt ainakaan suomalaisiin harrastajapiireihin. "Alkuvaihe" tarkoittaa sitä, että museolla on menossa vasta kolmas avoinnapitovuosi. Taustajärjestöistä ensimmäinen , "Danmarks Museum for Lystsejlads" -niminen yhdistys, perustettiin 1990 ja samanniminen säätiö vuonna 1995. Yhdistyksessä on henkilöjäseniä vajaa kolmesataa (vuosijäsenmaksu 200 Dkr) ja yhdistysjäseninä mm. kuutisenkymmentä purjehdusseuraa ( 400 Dkr) eri puolilta Tanskaa. Säätiön tukijaluettelo on nimistöltään vaikuttava aina Kuningatar Margrethen ja prinssi Henrikin säätiötä myöten. Merkittävin rahallinen panostus säätiöön on tullut kahta kanavaa samasta lähteestä: J.C. Hempels säätiöltä ja Hempel Yacht yritykseltä.

John Walstedin kanssa jutellessa käy kuitenkin selville, että tämä museo ei eroa muista museoista, entisöimisprojekteista ym perinteiden tallentamisesta ja vaalimisesta yhdessä suhteessa: rahapula on alati läsnä täälläkin. "Tulin tänne koulutuksen saaneena puuveneiden entisöijänä ja nyt olen ainoana kokopäivätoimisena eräänlainen all round mies, jonka päällimmäisin murhe on se, mistä saada rahat kaikkeen, mitä pitäisi tehdä."

Rahahuolet kuitenkin unohtuvat, kun John ehtii mielityöhönsä. Tällä hetkellä on museon verstaalla kunnostettavana kaksi todellista kaunotarta 1930-luvulta, kuutoset "Norna VI" ja tanskalainen "Cutty" (ex. KDY 1931). Varastossa odottaa vuoroaan vielä kolmas "kaikkien aikojen kauneimman veneluokan" edustaja, tanskalaiskuutonen "Dana" vuodelta 1927. Se taas on ollut Tanskan kuninkaan, Kristian X:n , käytössä, silloin kun hän on halunnut purjehtia tämäntyyppisellä veneellä." Vuonna 1929 kuningas voitti tällä monta ensimmäistä ja toista palkintoa Cannesissa ja Genovassa", kertoo Walsted. Kuninkaan oman veneen tyyppi vaihtui kutterista 10 m:n S- tai R-veneeseen, mutta oli aina nimeltään "Rita" (I-VI). Vuonna 1938 hän sai 25-vuotisen hallituskautensa lahjana kuutosen, josta tuli "Dan III".

"Norna VI:n" kyljet kiiltävät tummansinisenä peilinä. Maalin alla on oregonpinesta lyöty laidoitus, jonka jokainen lauta on veneen mittainen (n. 11 metriä)! Kannen alle piiloon jäävät metallivahvikkeet tukemaan maston seutua ja kauniiksi "överhängiksi" nousevaa perää. Old Lady tarvitsee tämän korsetin pärjätäkseen nuorempien seurassa. "Paroni aikoo näet purjehtia tällä ja vene saa modernin rikin kaikkine trimmimahdollisuuksineen", sanoo Walsted silmissään ilme, jota ei voi tulkita väärin. Olemme samaa mieltä: "Ruhtinaallista menoa".

(jatkuu...)

Sivun alkuun

 Museon edustalla on "Jan", tanskalainen ns. SSB-vene (Sydskandinaviske klassebåde B), joita rakennettiin vain 8 kappaletta vuosina 1927-1934. "Jan" vuodelta 1934 on luokkansa viimeinen. Vene purjehti vielä 1989 ja aiotaan täydelleen entisöitynä saada jälleen vesille. Veneen pituus 9.60, leveys 2.23, uppouma 2950 kg, purjeala 40 m2.

Intendentti John Walsted ja varastohallista mm. löytyvä kuningatar Margrethen jääpurjehtija.(?!). Tanskan kuninkaalliset ovat perinteisesti purjehtineet järven jäällä Roskildessa, jonka tuomiokirkkoon kaikki maan kuninkaat on haudattu. "Nyt purjehdin katsomaan hautaani", sanoi kuningas Kristian X ottaessaan suunnan tuomiokirkon torniin.  

Svendborgin puuvenelaituri lokakuussa 1998: "Ambition"- niminen Tanskan ensimmäinen (D 1) 7 metrin S-vene vuodelta 1918. Veneen on suunnitellut Johan Anker ja se on rakennettu mahongista Anker&Jensenin veistämöllä Askersissa Norjassa. Mitat: 12.41, 2.20, 67 m2. Yksityisessä omistuksessa.

Sulavalinjaisen "Ambitionin" lähinaapurina on tämä valloittava lyllertäjä, hollantilaisperäinen scow. Halkaisijapuomin voi nostaa ylös, että pääsee lähemmäs laituria.