Storbåt osaksi Kirkkonummen elävää meriperinnettä

 Kirkkonummen perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolaus ry rakentaa käyttöönsä storbåtia. Virolaiselta telakalta runkovalmiina Suomeen tuotu alus saatetaan purjehduskuntoon yhdistyksen talkoovoimien lisäksi yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa toteutettavan nuorten työpajan avulla. Valmistuttuaan storbåtia käytetään pääasiassa nuorisopurjehdusten järjestämiseen.

Vuoden ikäinen St. Nikolaus ry on perustettu edistämään ja ylläpitämään perinnepurjehduskulttuuria. Yhdistys julkaisee ja tiedottaa, järjestää koulutuspurjehduksia ja navigointikursseja sekä omistaa ja ylläpitää perinnepurjehdusaluksia yhdistyksen käytössä. Ensimmäinen yhdistyksen omistama alus on purjehduskaudelle 1999 valmistuva kaksimastoinen, spriitakiloitu storbåt.

Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan nuorisotyöhön on jo pitkään kuulunut toiminta merellä ja meren äärellä. Myös St. Nikolauksen storbåt  -hankkeen alkusanat lausuttiin seurakunnan nuorisopurjehduksella kaljaasi Albanuksella kesällä 1997. Purjelaivoilla sekä seurakunnan leirikeskuksen kevytveneleireillä vietettyjen hetkien täydentämiseksi ideoitiin edullisia, 10-13:sta hengen päiväpurjehduksia tai pidempiäkin leirejä sopivan kokoisella, seurakunnan toiminnan yhteyteen perustettavan yhdistyksen omistamalla aluksella. Osallistujilta purjehdukset eivät vaatisi suurta osaamista tai omaa venettä.

Storbåt on St. Nikolaukselle perinteiden ja nykypäivän alus Kirkkonummen perinnepurjehdusyhdistykselle storbåt oli helppo valinta. Alustyyppi on merikelpoinen ja turvallinen, sekä purjehdusominaisuuksiensa ja kokonsa puolesta hyvin pienryhmien leirikäyttöön soveltuva.

Kirkkonummen Porkkala on vanhastaan ollut kahden meritien, Tukholmasta Pietariin johtavan ja Rääveliin eli Tallinnaan haarautuvien reittien solmukohta. Tätä meriliikennettä on hoidettu myös storbåteilla. Storbåt on lisäksi luonnonmukainen liikkumisen väline, jolla perinnepurjehduksen harrastajat veneilevät ekologisesti, edullisesti ja ja tunnelmallisesti.

Aluksen kotisatamaksi on kaavailtu Porkkalaan rakennettavaa Merikylää - Porkala Marinea. Storbåt antaisi viimeisen silauksen Merikylän punamullalla maalattujen rantavajojen ja vierasvenelaitureiden koristamaan maisemaan.

Yhdistyksen into kasvaa veneen valmistuessa

Storbåtprojekti nytkähti liikkeelle heti syksyllä 1997. Jouluun mennessä yhdistys oli saanut rahoitusjärjestelynsä siihen kuntoon, että uskalsi tilata runkovalmiin storbåtin Saarenmaalta, Virosta, Vätta Puit ou:stä. Runko saapui tilaajilleen kesällä 1998. Lokakuun alussa runkoa on alettu valmistella purjehdusvalmiiksi ja rikiä sekä pelastusjollaa rakentaa yhdistyksen vuokraamassa hallissa pohjoiskirkkonummelaisessa kauniissa puutalomiljöössä. St. Nikolauksen venettä valmistaa vesillelaskukuntoon nuorten työpaja. Yhdessä Kirkkonummen työvoimaviranomaisten kanssa pyöritettävä työpaja tarjoaa mielekkään puuveneiden pariin sijoittuvan opiskelumahdollisuuden kolmelle nuorelle. Suuri osa rakennustyöstä tehdään kuitenkin yhdistyksen talkootöinä. Vaikka aikaa ei ole riittänyt laajamittaiseen jäsenhankintaan, uskotaan St. Nikolauksessa kuitenkin veneen valmistumiseen purjehduskaudeksi 1999. Mitä enemmän vene alkaa muistuttaa purjehduskuntoista talonpoikaisalusta, sitä helpompaa on nähdä se Suomenlahden laineilla jatkamassa kirkkonummelaista purjehdusperinnettä.


Lisätietoja, kertomuksia ja yhdistyksen toisen veneen rakennusta Kirkkonummen Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolauksen kotisivulta

Mikä on Storbåt?

Storbåt, isovene, on koko Itämeren alueella tunnettu talonpoikaisvene, mitoiltaan noin 10 x 3.3 metriä. 1700-luvulta aina 1920-luvulle nuottakalastuksessa käytetty storbåt oli suurimpia Itämeren alueen kalastajavenetyyppejä. Storbåteja käytettiin myös kuljetus- ja markkinaveneinä, jolloin aluksen kuljetuskapasiteettia lisättiin asentamalla nuotanvedon vuoksi irrotettuna ollut ylin laitalauta paikalleen, ja nostamalla peräkajuutta pois.Toisin kuin jotkut pienemmät kalastajavenetyypit, kaunislinjaiset storbåtit olivat pääosin samankaltaisia laajalla alueella, Tukholmasta Turkuun.

Storbåtin purjehdusominaisuuksia ei voi verrata kölillisiin purjeveneisiin. Varsinkin kryssiominaisuudet, tuuleennousukyky, matalakulkuisella ja ja matalalla rikillä varustetulla veneellä on sen heikoin kohta. Vene kulkee sivutuuleen ja myötäiseen vauhdikkaasti. Kryssiominaisuudet eivät kuitenkaan ole niin huonot, etteikö veneellä kannattaisi luovia vastaiseen. Nousukulma  ja vauhti vaan ovat hieman vaatimattomampia kuin täysverisillä sisarillaan. Vastakäännösten tekokin onnistuu, kunhan pitää huolen, että vauhtia on käännökseen lähdettäessä riittävästi. Monet purjeet antavat mahdollisuuden valita sopiva määrä purjeita kulloiseenkin tuuleen. Myöskin matala takila pitää painopisteen alhaalla, joten vene ei kallistele niin helposti.

Lähteet: Jerker Örjans: Åländska båtar i Skärgårdsmuseet, Lappo. Puuvene-lehti 1/97

Lisää tietoja talonpoikaisveneistä Harro Koskisen talonpoikaisvenesivulta