Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa

Suomalaisia puuveneitä kaksikymmentäluvulla ansiokkaasti tutkineen T. I. Itkosen mukaan Lapin lääni on selkeästi peräpohjalaisen veneen aluetta.

Peräpohjan veneen muoto eroaa oleellisesti kaikista muista Itkosen tutkimista venetyypeistä. Sen levein kohta on hankaimien kohdalla edessä. Kaikissa muissa venetyypeissä levein kohta on hankaimista enemmän tai vähemmän veneen keskikohtaan päin. Kaksikymmentäluvun lappilaisessa jokiveneessä oli myös toinen rakenteeseen liittyvä erilaisuus. Parraspuu ei jatku yhtenäisenä perästä keulaan, vaan katkeaa keulan ja etummaisen hankaimen välillä.

"Muodoltaan on Peräpohjan vene on hyvin yhtenäinen kautta alueen. Emäpuu liitetään kahdesta tai tavallisesti kolmesta kappaleesta; perävannas aina jatketaan. Vantaat, etenkin keulimmainen, kaartuvat hyvin loivasti ja tasaisesti. Pienet veneet ovat yleensä kaksilaitoja, isommat kolmi-, harvemmin neli- tai viisilaitoja. Kaaret sijoitetaan jotenkin harvaan; ne ovat tukevia luonnonkäyriä ja edullisimmin kokonaisia, mutta jatketutkin kelpaavat, jos vain lujemmat, teljoja kannattavat lehtikaaret tulevat eheinä. Kaarten luku vaihtelee seitsemästä 13:een; keskimäärä on kymmenen. Veneen pituus vaihtelee 4,5 metristä 12 metriin. Pituuden ja leveyden suhde on 5,23-8,4:1. Peräpohjan vene on pidempi ja suhteellisesti kapeampi kuin muut Suomen veneet, kirkko ja terva-aluksia lukuun ottamatta." Lappilaiset veneet veistettiin yleensä mäntypuusta, mutta myös kuusta käytettiin venetarpeisiin. Nykyään käytetään yhä mäntylautaa laitoihin. Usein veneveistäjä korvaa mäntylaudan koivuvanerista sahatulla laudalla, mutta pohjapuuna eli köli on yleensä mäntyä. Myös veistokaaret saatetaan yhä tehdä männyn luonnonkäyristä oksista.

Vanerilauta on hyvän saatavuutensa sekä halkeamattomuutensa ansiosta osittain syrjäyttänyt massiivipuun venelautana Lapin läänin alueella. Perämoottorin yleistyminen on vaikuttanut lappilaisen soutuveneen muotoon niin, että vene tehdään perästään kantavammaksi, koska liikkeellepaneva voima on perässä. Veneet ovat myös lyhyempiä ja korkealaitaisempia. Suippoperäistä, oikeata soutuvenettä näkee enää harvoin vesillä.

Veneentekijä Sinetästä

Veneveistäjä Martti Poikelan Vene- ja Puustudio sijaitsee Sinetän kylässä 20 kilometriä Rovaniemeltä Ounasjoen vartta pohjoiseen. Veneiden lisäksi Martti tekee huonekaluja, ovia ja kaikenlaista tarpeellista mitä vain puusta pystyy tekemään. Veneiden veiston Martti on aloittanut poikasena isänsä apumiehenä. Siihen aikaan useissa kylän taloissa tehtiin urakalla puuveneitä uiton käyttöön. Myöhemmin hän veresti taitojaan tunnetun veneveistäjä Aulis Salmen opissa. Veneveistämö tuli perustettua viime vuonna. Martti pitää työstään veneveistäjänä. Töitä on ollut joskus liiankin kanssa, kun on pitänyt touhuta ihan yötä myöten ja työpäivät ovat venyneet jopa 16-tuntisiksi.

Harrastuksena on hirvikoirien kasvatus ja metsästys. Monesti on mies ollut karhun jäljillä, mutta ei ole vielä onnistunut kontiota kellistämään. Muuta riistaa on kyllä sattunut kohdalle. Mäntypuusta ja vanerilaudasta syntyy Martin käsissä useimmiten jokivene. Mäntylaudat hän hankkii velipojan metsästä. Pohjoisen veistoperinteen mukaisesti hän ei käytä mallikaaria apuna venettä laitoihin lyötäessä. Jängillä kieroon kasvaneesta puusta tehdään keula, ja perän jatko tehdään muuten vain luonnonkäyrästä puusta. - Jängillä kasvanut puu on niin kovaa, että ruuvi tahtoo mennä poikki, jos ei poraa sille valmista reikää, Martti kertoo. Tilatuista veneistä suurin osa on jokiveneitä. Suosituimpia ovat olleet nelilaitaiset 5-5,5 metrin pituiset veneet. Oikean mäntylaudasta tehdyn puuveneen kysyntä on nousussa. Martti on sitä mieltä, että pitkä vanerilautavene ei ole niin tukeva kuin venelaudasta veistetty.

- Ihmiset kiinnittävät venettä hankkiessaan huomiota ekologiaan, ja onhan se puuvene myös paras soudettava. Emännät ovat tämän soutamalla testanneet, Martti vakuuttaa. Suurin osa tehdyistä veneistä on mennyt eri puolille Lappia, mutta erilaisten soutukilpailujen yleistyminen on lisännyt myös Etelä-Suomessa kiinnostusta lappilaiseen jokiveneeseen. Vienti on aloitettu Yhdysvaltoihin, jonne Martti lähetti jokiveneen paketissa sekä näytteet veneen pintakäsittelyaineista, tervasta ja pellavaöljystä

Teksti: SEPPO VÄINÖNHEIMO