Päre

Kotkalaisen Terho Halmeen piirtämä Päre on urheilullinen kilpavene. Mallia laminoituun veneeseen on haettu nykyaikaisista lasikuituveneistä

  Päre on prototyyppi Halmeen T75-tyypistä, joka valmistui viime kesänä Haminan puuveneopistolta juuri Kotkan puuvenemessuille ja avomeriveneiden SM-kisoihin. Terho Halme on CAD-konsultti. Päätyönään hän opettaa tietokoneavusteista suunnittelua. Veneensuunnittelusta tuli sivutyö, kun Haminassa aloitettiin hanke, jolla tutkittiin, mitä mahdollisuuksia CAD-suunnittelun avulla olisi saada käsityövaltaisen veneenrakennuksen työmäärää pienemmäksi ja samalla kustannuksia kohtuullisemmaksi.

Päreen runko on rakennettu rimakehikon päälle. Kehikon päälle on liimattu kaksi neljän millin mahonkivanerikerrosta, joiden päällä on veneen suuntainen mahonkirimoitus. Lopputulos näyttää ulospäin tavalliselta puuveneeltä. Kajuutta on rakennettu toisen rimakehikon päälle. Kehikon päällä on ristiinlaminoitua mäntyviilua, joka on päällystetty mahonkirimalla. Kansi on havuvaneria, jonka päällä on tiikkirimoitus.

Surffailua köliveneellä

Kävimme Päreellä koepurjehduksella Kotkan edustalla elokuussa. Tuulta oli reippaasti: yli 10 m/s ja etelän puolelta, joten surffausta päästiin kokeilemaan. On hyvä muistaa, että Päre on prototyyppi. Kaikki asiathan eivät koskaan osu ensimmäisellä yrityksellä kohdalleen. Jos joku innostuu T75:n hankkimisesta, löydetyt puutteet varmasti korjataan. Päre tuntuu kryssillä kallistuvan varsin herkästi, mutta asentoonsa päästyään se kulkee tasaisesti. Häiritsevin ominaisuus oli kuitenkin peräsimen tunnottomuus. Venettä purjehdittaisiin varmaankin kuten kevytvenettä kryssilläkin, jos peräsinkädessä tuntuisi edes jonkinlaista painetta. Nyt oli totuttava seuraamaan vain virtauslankoja ja lokia. Loki paljastikin nopeasti piinaamisen liian ylös tuuleen; puoli solmua katosi nopeasti. Kryssillä kuljettiin viidestä kuuteen solmua, välillä ylikin kuusi solmua. Trimmin tunnottomuus oli huomattu, ja Terho pohtikin mahdollisia muutoksia peräsimeen - vähintään peräsinlaakerin uusimista. Päreessä on korkea ja kapea köli; syväystä 7,5-metrisessä veneessä on peräti 1,78 metriä, reilusti enemmän kuin esimerkiksi painavammassa H-veneessä. Peräsin on myös hyvin korkea ja kapea, samanlainen kuin esimerkiksi 505:ssä ja 470:ssä.

Avotuulessa päästiin vauhtiin. Nyt Päreen kevytvenemäiset ominaisuudet pääsivät esiin. Reipas tuuli oli ehtinyt nostaa Kotkan edustalle kunnon aallokon, eikä surffaukseen tarvittu lisää purjeita, spinaakkeri jäi siis kokeilematta. Nyt loki nousikin jo kymmeneen ja puoleen solmuun. Muutoin sivumyötäistä kuljettiin seitsemästä kahdeksaan solmuun.

Surffaukseen pumpattaessa huomaa, että peräsinpintaa ainakin Päreessä riittää. Kunnon tempaisu pinnasta saa koko 1350-kiloisen komeuden hypähtämään. Kovassa tuulessa huomaa tosin toisenkin piirteen, joka on ominainen uudenaikaisille leveille ja kevyille rungoille. Vene on herkkä liialle purjepinnalle. Kun vene kallistuu liikaa, se nousee tuuleen teki mitä tahansa. Peräsimellä ei keulaa saa alas painettua, vaikka iso olisi kokonaan löysällä.

Päreen heloitus on hyvin järjestetty. Kaikki säädöt tulevat kajuutan katolle. Vinssit ovat hyvissä paikoissa, ja istuma-aukossa on tilaa. Kovan tuulen vastakäännöksissäkään ei tule kompuroita toisten jaloissa. Perämiehellä on hyvät oltavat levangin takana. Säätöjen on oltavakin kätevästi saatavilla, koska kevytvenemäinen ajo vaatii takilan säätöä koko ajan. Perävantin ja levangin säätöjen on hyvä olla helposti saatavilla.

Päreen ruffi on korkea - ehkä joidenkin mielestä turhankin korkea. Ruffin korkeus perustuu vanhaan IMS-sääntöön, jossa Päreen tapauksessa vaaditaan 140 sentin korkeus kajuuttaan. Toisaalta korkea kajuutta antaa tilaa, vaikkei kilpaveneeksi suunniteltuun Päreeseen mitään matkaveneen salonkia ole ajateltukaan. Nukkumaan mahtuu pari aikuista ja pari lasta. Välilaipion takan on pienet kaapit ja vessa. Pentteri on portaiden alla. Ikkunoita kajuutassa ei ole, joten valoa tulee vain työntöluukusta, joka on pleksilasia.

Päreellä oli huonoa tuuria mittaluvun kanssa. Se rakennettiin kilpaveneeksi, mutta IMS-sääntö ehti muuttua sen verran, että sille on laskettu aiv an kohtuuton tasoitusluku. Päre kilpaili kesällä 1995 IMS 2-luokassa, johon se on ilmiselvästi liian pieni. T75-tyyppiin on siis odotettavissa muutoksia mittaluvun kohtuullistamiseksi. Joka tapauksessa Päre on nautittava purjehduskokemus niille, jotka ovat kevytveneissä kasvaneet, ja etsivät perheen tai muun syyn takia kattoa veneeseensä, mutta eivät haluaisi luopua vauhdikkaasta purjehduksesta. T75:n saa rakennettua 150 000 - 200 000 markalla.

Teksti: Juha Aromaa