Ensimmäisellä yrityksellä Suomen kaunein moottorivene Pirkko

 Rainer Qvarnström ei ollut ennen Pirkkoa tehnyt muuta kuin leikkiveneitä. Ensimmäinen, ja kuulemma myös viimeinen, vene onnistuikin sitä paremmin.

Kauneimman moottoriveneen palkinnon saanut Pirkko on 10-metrinen 2,8 metriä leveä meriläinen, jolle Volvo MD 60 antaa 14 solmun nopeuden.

Vaikka Kotkan Mussalossa asuva Rainer Qvarnström ei olekaan ennen veneitä rakentanut, hän tiesi kyllä mitä oli tekemässä. Isä oli ammattikalastaja, ja kokemuksen kautta on opittu, millainen kalaveneen pitää olla.

Veneenrakennus oli pitkä urakka. Pirkko on todella alusta asti itse tehty: Qvarnström kaatoi itse vuonna 1975 Sutelan metsästä männyt, joista vene on rakennettu. Männyn lisäksi veneessä on käytetty mahonkia, tiikkiä ja irokoa.

Vuonna 1982 aloitettiin kaarien teko, ja kun puiden kaadosta oli kulunut jo viisitoista vuotta Pirkko pääsi oikeaan elementtiinsä kesällä 1990. Aluksi venettä rakennettiin leipätyön ja kalastamisen ohella. Sitten sairastelu hidasti rakentamista. Lopulta selkä kipeytyi niin pahasti, että Qvarnströrm joutui sairaseläkkeelle.

Muoto syntyi rakentaessa

Ei ainoastaan vene ole itse rakennettu. Myös työkoneita Qvarnström teki itse. Muistoksi rakennushankkeesta jäi itse tehty vannesaha ja polttomoottorilla käyvä oikohöylä.

Veneen malli perustuu lavansaarelaisen veneentekijän Lauri Taisin pienoismalliin, joista tehtiin neljä eri piirustusta. Vain Pirkko rakennettiin. Pirkko ei ole kuitenkaan sitä, mitä piirustuksissa sanottiin. Työn aikana piirustuksista poikettiin. Venettä jatkettiin, ja jossain vaiheessa veneen perän muoto kävi häiritsemään niin, että Qvarnström repi kaareet pois ja rakensi perän uudelleen. Siitä tuli selvästi korkeampi kuin piirustuksissa. Mutta kun  täydellisyyteen pyritään, ei koskaan voi päästä perille:

- Nyt jos tekisin, leventäisin ehkä tätä hiukan. Rakentamisen edetessä silmä alkaa hakea parasta mahdollista muotoa, jota ei koskaan viivottimella saa paperille.

- Lopullisen veneen muodon näkee vasta, kun on lakka pinnassa. jos sentin muutat jostakin, muuttuu koko veneen muoto.

Myös veneen keulaa on muutettu alkuperäisestä mallista.
- Joku kaari saattaa olla alkuperäisessä paikassa. Hytin teko oli erityisen vaikeaa toisen piirustuksiin.

Jos Pirkkoa on pitkään rakennettu, on työn jälki myös sen näköistä, että missään ei ole oikaistu. Vene on täynnä huolellisesti tehtyjä, loppuun ajateltuja yksityiskohtia, joista näkee, että vene on tehty käyttöä varten. Merellä kalassa on karttunut kokemusta, joka on korvannut kirkkaasti kokemuksen puutteen veneenrakennuksessa. Vaikka kiiltävät lakkapinnat ja tilava hytti antavatkin vaikutelman nykyaikaisesta huviveneestä, ei ole epäilystäkään etteikö Pirkolla voisi käydä vielä marraskuussakin Suomenlahdella kalassa. Qvarnström käykin hakemassa Pirkolla "ruokakalaa kotitarpeiksi".

Itäisen Suomenlahden meriläismalli on varmasti merikelpoinen, vaikka omistajansa mukaan veneellä ei koskaan sellaiseen aallokkoon jouduta kuin vaikkapa Pohjanlahdella.

Raadin tunnustus Pirkolle oli Qvarnströmille täysi yllätys.
- En minä mitään huomiota odottanut. Ehkä suurelle työlle haluttiin antaa arvoa.

Teksti: Juha Aromaa
Kuvat: Yrjö Klippi

 M/Y Pirkko