Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


 


 Suomen kauneimmaksi veneeksi valittiin purjevene Isadora

Sulavalinjaisesta avomerikilpaveneestä tuli Suomen kaunein puuvene. Vene on myös suomalaisen veneenrakennuksen historian merkkipaaluja: Sparkinan & Stephens suunnitteli ensimmäisen Swan 36:n Isadoran piirustusten pohjalta.

 


    Kuin tämän ajan ihannemies tai -nainen: pitkä, hoikka ja erittäin miellyttävä. Se miellyttää puhtaasti sekä silmää että sydäntä, perusteli eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Isadoran valintaa Suomen kauneimmaksi puuveneeksi. Purjeveneestä kun puhutaan, kyseessä on tietysti ihannenainen.

    - Kaunislinjainen hyvä purjehtija, sanoo helsinkiläisen omistajan Pekka Salmisen poika Jarkko Salminen Isadorasta.

    Vene on kesäisin kolmen eri kipparin käytössä: isän lisäksi myös kaksi poikaa purjehtii Isadoraa.

    Swanin vanhempi sisko

    Tämän ajan lakalta kiiltävä hondurasmahongista rakennettu 12-metrinen ihannenainen on syntynyt vuonna 1965 Svinevikens Båtvarvilla Orustissa Ruotsissa. Isadoran teetti ruotsalainen kilpapurjehtija Harald Myrén. Vene on Sparkman & Stephens suunnittelutoimiston rakentama. Rod Stephens oli itse Orustissa valvomassa veneen rakennusta.

    Sparkman & Stephensin suunnittelutoimistolla on ollut merkittävä panos Suomen veneenrakennusteollisuudessa, josta tunnetuin esimerkki lienee Nautorin Swanien tie maailmanmaineeseen. Isadora onkin oikeastaan ensimmäisen, vuonna 1966 valmistetun puisen Swan 36:n prototyyppi. Runkolinja ja sisustus on samanlainen, mutta pituutta on neljä jalkaa vuoden 1966 Swan 36:tta enemmän.

    Isadorassa kiinnittää huomiota erityisesti se, että kulkevaan avomerikilpaveneen runkoon on saatu paljon sisätilaa selkeän sisustuksen ansiosta.

    Valmistuessaan Isadora oli Itämeren nopein vene luokassaan. Uuden  ajan saapumisen avomerikilpaveneisiin näkee muun muassa siitä, että veneeseen tehtiin jo alunperin alumiinimasto. Sama masto on veneessä edelleenkin.

    Itämereltä Välimerelle

    Harald Myrén möi Isadoran tukholmalaiselle Göran Egriellille, joka KSSS:n lipun alla voitti muun muassa Gotland Runt Cruising II-luokan vuosina 1972,1975 ja 1976.

    Vuonna 1982 Isadora purjehti Tukholman saaristosta Helsinkiin, kun helsinkiläinen Pekka Salminen osti sen. Hän on puurakentamisesta kiinnostunut arkkitehti, joten puuveneen hankkiminen tuntui luonnolliselta, vaikka 1980~Iuvun alku muutoin on ollutkin puuveneiden kannalta synkkää aikaa. Toisaalta nimen omaan siitä syystä puuveneiden hinnat olivat kohtuullisia. Isadoran hankinta oli helppo myös siksi, että veneen aikaisemmat omistajat olivat pitäneet sen erittäin hyvässä kunnossa.

    Itämerellä Isadora nähtiin Suomen lipun alla Tukholmassa, Gotlannissa,
     Kööpenhaminassa, Gdanskissa ja Kielissä. Gotland Runt-kilpailuunkin nopeaksi avomerikilpaveneeksi alun perin rakennettu Isadora palasi kunniakkaasti: vuonna 1986 se voitti ensimmäisen kerran järjestetyn puuveneluokan.

    Vuonna 1987 Isadora purjehdittiin Välimerelle silloiseen Jugoslaviaan, jossa satamapaikkoina olivat Marina Veruda Pulassa ja MarazoIin lahti Unijen saaressa. Vuonna 1990 Isadora purjehdittiin edelleen Kalymnokselle Kreikkaan.

    Neljännesvuosisatahuolto

    Vuonna 1992 alkoi Isadoran kotiinpaluu. Vene alkoi olla neljännesvuosisadan huollon tarpeessa. Välimeren suola ja aurinkokin olivat tehneet tehtävänsä. Isadora purjehdittiin syksyllä Southamptoniin, jossa vanhojen puuveneiden kunnostamiseen erikoistunut Southampton Yacht Services kunnosti Isadoran perusteellisesti talvella 1992-1993.

    Alkuperäinen takila kunnostettiin; lahot saalingit vaihdettiin ja alumiinimasto maalattiin valkoiseksi. Vanhojen pronssisten Lewmarvinssien tilalle asennettiin itseskuuttaavat vinssit. Rungosta jouduttiin korjaamaan siihen ilmestyneet ohuet diagonaaliset halkeamat. Samoin ruffin vuotavat reunat ja vuotava tiikkikansi korjattiin. Isadora sai myös uuden moottorin ja uudet mittarit.

    - Uutta huoltoa ei sitten tarvitakaan kun vasta 20 vuoden päästä, Jarkko sanoo.

    - Joka kevät tehdään lakkaus Schooner-lakalla, mutta puhtaaksi runko vedetään noin viiden vuoden välein.

    Kesällä 1993 Isadora palasi Suomeen, ja Southamptonin peruskunnostuksesta tuli tunnustusta: Isadora sai vuonna 1994 Viaporin Tuopissa kunnostaan tunnustukseksi Wooden Boat Magazinen lahjoittaman kiertopalkinnon Wooden Boat Trophyn.

    Teksti: Juha Aromaa
    Kuvat: Yrjö Klippi

 

 

S/y Isadora (FIN-2453)
 

Pituus

12,3 m

Leveys

3,1 m

Syväys

2,0 m

Paino

8,8 t

Moottori:

Volvo Penta 2003

Runko

Lakattu hondurasmahonki

Kansi

Tiikki

Sisustusmateriaalit

 

 

Mahonki,
Tiikki,
Tammi

Sisätilat

 

 

Makuutilat 6-8 hengelle,
Salonki
keulakajuutta
pentri,
WC

 

Sivun alkuun
Lehden sisällysluetteloon

Päävalikko

Puuvene-lehtiTilaa Puuvene-lehti!

Veneet

Veneiden huolto ja rakennusVeneiden huolto ja rakennus

Veneveistäjät

Yhdistykset

PuuvenelinkitAnna palautetta


16.01.2001