Jan Mayen myytävänä

Jan Mayen, ex "Maria Magdalena" rakennettiin tammesta 1914 Fredrikshavnissa, Jyllannissa. Rungon pituus on 27 metriä. Alunperin laiva oli kolmimastokuunari.

Vuonna 1928 Suomen merivartiosto takavarikoi laivan. Syynä oli lasti, joka käsitti 52 000 l spriitä sekä tuhatkunta pulloa muita alkoholijuomia. Laivan nimenä oli tässä vaiheessa pelkkä "Magdalena", mutta tiettävästi se on purjehtinut myös nimellä "Venus".

Alus vaihtoi nyt puolta. Siihen asennettiin 47 mm:n tykki ja siitä tuli liikkuva merivartioasema "LA-2", jossa oli majoitustilat yhdeksälle miehelle. Sodan jälkeen laiva toimi rajavartiolaitoksen partioaluksena ja sen tunnus oli "MP-1". Ei ole tietoa, missä vaiheessa 100 hevosvoiman Skandia kuulakone asennettiin. Se on 30-luvulta ja toimii edelleen moitteettomasti.

Vuonna 1956 Jäämerenkalastus oy osti laivan valtiolta ja antoi sille sen nykyisen nimen Islannin pohjoispuolella sijaitsevan tulivuorisaaren mukaan. Näillä vesillä "Jan Mayen" kalastikin tunnuksenaan "SUOMI-99" Jäämeren oloihin laiva oli varustettu ohjaushytillä sekä kannen tasolla sijaitsevalla keittiöllä. Kolme mastoa ja täysi purjekerta olivat yhä jäljellä. Ne olivatkin tarpeen, kun laiva kerran menetti merenkäynnissä peräsimensä ja purjehti hätäruorin varassa Färsaarille.

Vuonna 1959 legendaarinen Sipoon kippari Elmar Tillander oli todennut, ettei hänen "Lolan"-kaljaasinsa, joka oli rakennettu Suomen vanhimpana tunnetun jahti "Alman" kölille, kyennyt enää elättämään kasvavaa perhettä. Tillanderit lunastivat Jan Mayenin omakseen. Laiva kunnostettiin kotirannassa ja rikattiin nyt kaljaasiksi. Isänsä johdolla kaikki neljä poikaa saivat jo nuorina maistaa merielämän ankaruutta. Aluksi kuljetettiin puutavaralasteja Tukholmaan, myöhemmin hiekkaa ja soraa Helsinkiin.

Meille, siis Ulla ja Anssi Asunnalle, Jan Mayen siirtyi syksyllä 1969. Koko ruuma muutettiin asuttavaksi ja kannelle sijoitettiin jälleen keittiö. Ensimmäiset neljä talvea laiva toimi  kotinamme Pohjoisrannassa. Kesäisin seilattiin. Käytiin Gotlannissa ja Kiteellä.

T-laiturin kaikki puukaljaasit jäivät vaille kotisatamaa, kun nk. romulaivasto häädettiin vapunpäivänä -74 satamalaitoksen toimesta. Saman vuoden jouluna Mayen ja neljä muuta kaljaasia saivat Suomenlinnan hoitokunnalta luvan kiinnittyä Tykistölahteen.

Suomenlinnan telakka oli tuohon aikaan vielä Valmet oy:n hallinnassa, mutta syksyllä -76 Jan Mayen ja Helga telakoitiin ulkoaltaaseen kahdeksi kuukaudeksi. Kun telakka vapautui ja Viaporin Telakka ry perustettiin, koittivat paremmat ajat kaikille Helsingin seudun kaljaaseille. Jan Mayen on telakoitu suuressa altaassa kolmena talvena. Kylkilankutusta, reelinkiä ja skantäkkiä on uusittu laajalta alalta. Uudet lehtikuusimastot pystytettiin -94. Purjeita ei kuitenkaan enää ole. Koneella on puksuteltu enimmäkseen kahteen pekkaan Saaristomerellä ja Oolannissa. 32 vuotta on vierähtänyt hauskasti. Nyt on aika luovuttaa alus nuorempien käsiin. Myymme sen 100 000 euron hinnalla.

Kuvia Jan Mayenistä


Jan Mayen liikkuvana asemana 30-40 luvulla. Merivartiolaitoksen arkisto. 


 Uusittua kylkilankutusta Viaporin telakalla keväällä -99


Uudet mastot kesällä -94, jolloin kuljimme Skutmöten mukana Vårdössä 

Ota yhteyttä: Anssi Asunta, 0400 609 854,  (09) 588 33 51, anssi.asunta@pp.inet.fi